Displaying 11 - 20 of 606 entries.

Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) vahvistaa mediatyötä Aasiassa, uutena alueena Kazakstan

  • Posted on January 16, 2017 at 13:33

ivz_5_852

Kazakstanin lippu

Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) työ Aasiassa vahvistuu vuonna 2017. Uusia avauksia ovat muun muassa naisten radio-ohjelmat Kazakstanissa, mobiilisovellusten kehittäminen Kiinassa ja Mongoliassa sekä arabiankielisille pakolaisille suunnatun tv-kanavan tukeminen.

Sansa tekee ja tukee kristillisiä radio- ja televisio-ohjelmia, nettisisältöjä ja mobiilisovelluksia kaikkiaan 36 kielellä. Uutena kielenä on Kazakstanissa puhuttu kazakki.

Sansa tukee kumppaninsa, medialähetysjärjestö TWR:n tuottamaa kazakinkielistä Naiset toivon lähteellä -radio-ohjelmaa. Radio on yksi parhaista kanavista tavoittaa kazakstanilaisia, mutta ohjelmaa voi kuunnella myös netissä ja mobiilisovelluksella.

Mobiilisovelluksia Kiinassa, Mongoliassa ja Suomessa

– Medialähetystyön näkymät ovat hyvät. Mobiililaitteet ovat jo niin yleisiä, että jopa monet lähellä köyhyysrajaa elävät ihmiset pääsevät nettiin ja hakemaan tietoa. Kristinusko myös kiinnostaa monia, sanoo kansainvälisen kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkala.

Vuonna 1973 perustetun Sansan mediatyö alkoi radiosta ja laajeni sittemmin televisioon. Nykyään medialähetystyötä tehdään yhä useammin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja mobiilisovellusten välityksellä.

–  Ensimmäisessä vaiheessa älypuhelinsovelluksen kautta voi kuunnella kristillistä radiota omalla äidinkielellä, ladata ohjelmia kuunneltavaksi silloin kuin itselle sopii, lukea tai opiskella kristinuskon perusteita. Mutta uusi teknologia mahdollistaa paljon muutakin, kertoo mediakehitysjohtaja Ilkka Kastepohja.

Vuonna 2017 Sansa tukee mobiilisovellusten tekemistä muun muassa Kiinassa ja Mongoliassa, ja neuvotteluja käydään myös venäjänkielisestä sovelluksesta. Lisäksi tekeillä on suomenkielinen Domini-sovellus, johon Kirkon Mediasäätiö on myöntänyt 10 000 euron tuen. Lue lisää

Televisio päästää pakolaislapset kouluun

Sansa ryhtyy tukemaan yhteistyökumppaninsa, satelliittitelevisio SAT-7:n myöhemmin tänä vuonna aloittamaa koulutuskanavaa, SAT-7 Academya. Uuden kanavan toivotaan auttavan pakolaiskriisistä ja monin paikoin myös tasokkaan koulutuksen puutteesta kärsiviä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan asukkaita.

SAT-7:n ohjelmat näkyvät laajalla alueella Marokosta Afganistaniin. Ympärivuorokautinen koulutuskanava tarjoaa lukuisille pakolaislapsille mahdollisuuden päästä kouluun. Lue lisää

Mediatyötä Intiassa 15 kielellä

Sansan talousarvio vuodelle 2017 on noin 3,5 miljoonaa euroa. Ulkomaiseen toimintaan käytettävistä varoista Intian osuus on 20 prosenttia, muun Aasian 32 prosenttia sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan osuus yhteensä 31 prosenttia.

Kielten määrällä mitattuna Intia on tärkein työalue. Sansa tukee TWR-Intian radioimia ohjelmia 15 kielellä sekä hindinkielistä televisio-ohjelmaa, joka tavoittaa erityisesti kaupunkilaisia.

Sansalla on tällä hetkellä kahdeksan lähetys- ja projektityöntekijää. Valtaosa heistä toimii mediatyön tehtävissä kansainvälisten kumppanien palveluksessa. Kumppaneita ovat muun muassa TWR, SAT-7 ja FEBC International.

Toimintasuunnitelmansa mukaisesti Sansa jakaa toivon sanomaa erityisesti heille, jotka eivät vielä tai enää tunne Jeesusta sekä niille, jotka ovat vaikeimmin tavoitettavissa.

– Vuositeemamme “Yhteys muodostettu” kuvaa sitä, että Jumala on Pojassaan muodostanut yhteyden ihmiseen, median luomaa yhteyttä sekä kansojen ja kristittyjen välistä yhteyttä. Teema kytkeytyy myös reformaation merkkivuoteen, kertoo toiminnanjohtaja Juha Auvinen.

20 vuotta Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa

Yksi Sansan 36 ohjelmakielestä on suomi. Maaliskuussa 1997 alkanut raamatunopetusohjelma Raamattu kannesta kanteen on jo neljännellä kierroksella, ja se on pitkään ollut Radio Dein suosituimpia ohjelmia.

Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa radioidaan myös Ruotsissa ja Norjassa, minkä lisäksi sitä voi kuunnella netissä ja mobiilisovelluksilla. Tutustu juuri uusittuihin nettisivuihin
http://sansa.fi
facebook.com/sanansaattajat
twitter.com/sanansaattajat

”Yksimielisyyden aika piispakunnassa ohi” – piispat tenttiin Radio Deissä

  • Posted on January 12, 2017 at 17:21

Kirkolliskokous 4.-8.11.2013 Turun kristillisellä opistolla.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen vastaa toimittajien kysymyksiin ensimmäisellä Piispan kyselytunnilla. Kuva Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat asettuvat journalistien tentattavaksi Radio Dein tehdessä uuden aluevaltauksen käynnistämällä kanavalla Piispan kyselytunti -lähetyksen. Kukin kirkon piispoista vierailee suorassa lähetyksessä vastaamassa toimittajien kysymyksiin.

–          Piispan kyselytunti kuullaan tammikuusta alkaen suorana keskiviikkoisin aamulähetyksessä tunnin pituisena noin kerran kuukaudessa. Ensimmäisenä vuoron saa Kuopion piispa Jari Jolkkonen, joka saapuu Pasilaan 25. päivä tammikuuta, kertoo Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.

Piispan kyselytunti toteutetaan samaan tapaan kuin Yleisradion lähetyksistä tutuksi tullut Pääministerin kyselytunti, jossa pääministeri vastaa politiikan toimittajien ja medioiden päällikkötoimittajien esittämiin kysymyksiin. Piispan kyselytunnilla ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden ohella keskitytään kirkon haasteisiin. Siinäkin toimittajakunta koostuu eri medioiden edustajista.

–          Kutsumme mukaan median edustajan piispan omasta maakunnasta. Ensimmäisessä lähetyksessä hän on toimituspäällikkö Riitta Raatikainen Savon Sanomista. Lisäksi studiossa on erityisesti kirkollisiin teemoihin erikoistuneita toimittajia, kyselytuntia isännöivä Kortelainen sanoo.

Radio Dei toteuttaa Piispan kyselytunti -lähetykset yhteistyössä Kotimaa-lehden kanssa. Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä on yksi kirkollisten kysymysten asiantuntemusta studiossa edustavista toimittajista.

–          Piispojen näkökulmat ovat erityisen tärkeitä tässä ajassa, jossa uhkakuvien määrä on kasvanut. Sata vuotta täyttävän Suomi on osa maailmanlaajaa todellisuutta muun muassa ilmastonmuutoksen ja Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden myötä, antaa Teinilä esimerkin ajankohtaisista aiheista.

Kortelainen ja Teinilä pitävät tärkeänä, että piispat osallistuvat julkisuudessa kirkon sisällä käytävään keskusteluun.

–          He ovat vallankäyttäjiä, joille kuuluu velvollisuus ja vastuu perustella näkemyksiään. Yksimielisyyden aika piispakunnassakin on ohi, siksi on tärkeää kuunnella kaikkia piispoja, Teinilä huomauttaa.

Viime vuonna virallisesti valtakunnalliseksi kristilliseksi radioasemaksi laajentuneen Radio Dein tarkoituksena ei ole rakentaa lähetyksistä vaalitenttimäisiä piispagrillejä, vaikka tiukkoja kysymyksiä piispoille aiotaankin esittää.

–          Kirkkoa jakavissa asioissa keskustelun sävy on usein vihamielinen ja muureja rakentava. Radio Dein ohjelma palvelee hyvin sitä, että piispojen rakentava tapa esitellä ja perustella näkemyksiään pääsee kristittyjen kuultavaksi, Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä uskoo.

–           Piispojen kyselytunti tuo reformaation merkkivuonna osaltaan tärkeitä näkökulmia siihen, mitä merkitsee olla luterilainen vuonna 2017, Teinilä summaa.

Piispan kyselytunti kuullaan Radio Deissä keskiviikkoisin klo 9 sekä uusintana samana päivänä klo 13 ja sunnuntaisin klo 20. Kevätkaudella lähetyksessä vierailevat Kuopion piispa Jari Jolkkonen 25.1., Helsingin piispa Irja Askola 8.2., Lapuan piispa Simo Peura 15.2., Mikkelin piispa Seppo Häkkinen 19.4. Porvoon piispa Björn Vikström 17.5. ja Oulun piispa Samuel Salmi 31.5.

Lisätietoja: www.radiodei.fi

Suomen Vapaakirkko: Kannanotto pakolaistilanteeseen Suomessa

  • Posted on December 1, 2016 at 15:31

syria-1202174_640

Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen ja hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki allekirjoittivat kannanoton Suomen pakolaistilanteeseen.

Maamme hallituksen ja viranomaisten harjoittamaan pakolaispolitiikkaan, ns. ”paperittomien” asemaan, ja aiheista viime aikoina käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyen haluamme todeta seuraavaa:

Velvollisuutemme ja halumme kristillisen lähimmäisenrakkauden osoittamiseen ei riipu henkilön yhteiskunnallisesta statuksesta. Yhteiskuntamme on moraalisesti tuuliajolla, jos hyväksymme sen, että yhteiskuntaa, yhteisöjä ja yksityisiä kansalaisia kannustetaan heikossa asemassa olevien heitteillejättöön poliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Kehotamme Suomen Vapaakirkon seurakuntia ja koko kansaamme antamaan kukin omien mahdollisuuksien mukaan apua hädässä oleville, myös kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Toisin kuin joissain julkisuudessa esitetyissä lausunnoissa on väitetty, hädässä olevien auttaminen antaa oikean viestin siitä keitä me olemme kristittyinä ja kansakuntana. (Luuk. 10:25-37, Matt. 25:31-46).

Emme hyväksy Suomen harjoittamaa pakolaispolitiikkaa siltä osin kuin turvapaikan myöntämisperusteita määrittävät poliittiset päämäärät eikä turvapaikanhakijoiden inhimillinen hätä ja suojelun tarve. Maamme hallituksen ilmaisema tavoite, ettei Suomen tule olla ”houkutteleva kohdemaa” pakolaisille ei ole hyväksyttävä peruste jättää myöntämättä maahamme saapuneille hädänalaisille turvapaikkaa. Emme voi hyväksyä johtavien poliitikkojen ja virkamiesten lausuntoja, jotka syyllistävät maahamme jääviä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja viittaavat siihen, että näiden henkilöiden olisi ”parasta palata vapaaehtoisesti kotiin”. Yleisesti tiedossa, että suuri osa kielteisen päätöksen saavista ei voi palata kotiin vaan heidän kohdallaan ”paluu” tarkoittaisi maan sisäisten pakolaisten joukkoon liittymistä pakolaisleirille, hätämajoitukseen tai asunnottomuuteen ilman elämän perusedellytyksiä. Kehotamme poliitikkoja ja virkamiehiä olemaan tarkkoja lausunnoissaan ja tarkastelemaan turvapaikan myöntämistä hakijan inhimillisestä tarpeesta käsin.

Yllämainitut seikat koskevat kaikkia turvapaikanhakijoita ja pakolaispolitiikkaamme yleisesti. Kehotamme lisäksi maamme viranomaisia perehtymään kristillisen uskon ja siihen kääntymisen luonteeseen uskomme traditiossa, ja olemme valmiita tarjoamaan siihen kirkkomme apua. Kokemuksemme perusteella kristinuskoon kääntymisen aitoutta arvioidaan turvapaikkahakemuksen käsittelyssä usein erittäin puutteellisin perustein ja vähättelevästi. Tiedämme, että näennäistä kääntymistä voidaan käyttää ja on myös käytetty väärin turvapaikan myöntämisen edistämiseksi. Muistutamme, että oman kirkkomme sekä muiden kristillisten kirkkojen hengellisen työn tekijöillä on alan asiantuntijan edellytykset arvioida henkilön kääntymyksen aitoutta ja siksi kirkkojen työntekijöiden lausunnoille tulisi antaa turvapaikanhakuprosessissa nykyistä suurempi painoarvo.

Tampereella 29.11.2016

 

Hannu Vuorinen                                                    Jaakko Pihlajamäki
kirkkokunnanjohtaja                                                 hallituksen puheenjohtaja
Suomen Vapaakirkko                                                Suomen Vapaakirkko

 

 

Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikon kävijätavoite ylittyi

  • Posted on November 28, 2016 at 17:05

14370420_1793445720914363_4916234109425582373_n

Kuusankosken 16. Kirkkomusiikkiviikko sai vaikuttavan ja arvokkaan päätöksen kun Helsingin Filharmoninen kuoro, Kamarikuoro Navichorus ja Polyteknikkojen orkesteri konsertoi Verdin Requiemin Kuusankosken kirkossa sunnuntaina 27. marraskuuta.

Kirkkomusiikkiviikon kolmeentoista musiikkitapahtumaan ja kolmeen valtakunnalliseen koulutukseen osallistui 2600 tapahtumakävijää ja muusikkoa. Tavoite ylittyi reilusti, ja samalla saatiin uusi kävijäennätys rikottavaksi. Entinen ennätys vuodelta 2013 oli 2300 tapahtumakävijää.

– Erityistä tämän vuoden toteutuksessa oli laaja valtakunnallinen yhteistyö lukuisien kirkkomusiikin toimijoiden kanssa sekä runsas talkootyöntekijöiden joukko. Nämä yhdessä mahdollistivat kirkkomusiikkiviikon tässä laajuudessaan, kertoo tapahtuman taiteellinen johtaja Timo Vikman. – Iloitsemme, että viikko onnistui yli odotusten!

Facebook: http://www.facebook.com/kirkkomusiikkiviikko

Tukholman Suomalainen seurakunta: Martti Paananen Tukholman uudeksi kirkkoherraksi

  • Posted on November 17, 2016 at 16:33

15078563_1210292549009122_3337283345627407836_n

Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi on 1.12. 2016 alkaen valittu seurakunnan vt. kirkkoherra Martti Paananen

Tukholman Suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi on 1.12. 2016 alkaen valittu seurakunnan vt. kirkkoherra Martti Paananen.

Hän on aiemmin toiminut seurakunnan komministerina vuosina 2006-2011, jonka jälkeen hän oli reilut neljä vuotta suomalaisen seurakunnan pappina Sydneyssä, Australiassa.

Martti palasi Tukholmaan viime keväänä ja toimi puoli vuotta osa-aikaisena pappina Örebrossa ja Nykvarnissa. Lokakuun hän oli Tukholman suomalaisen seurakunnan komministeri ja marraskuun alusta vt. kirkkoherra.

Kirkolle ei indeksikorotuksia vuosina 2017-2019

  • Posted on November 17, 2016 at 15:24

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hallitus esittää lakisääteisten indeksikorotusten jäädyttämistä valtion rahoitukseen evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle. Lakimuutosta esitetään osana valtiontalouden sopeutustoimia.

Hallituksen esityksen mukaan rahoituksen määrä säilyisi seuraavat kolme vuotta vuoden 2016 tasolla, 114 miljoonassa eurossa, ortodoksisen kirkon osalta 2 543 000 eurossa. Koska kuluttajahinnat ennusteiden mukaan nousevat hitaasti, myös indeksijäädytyksen vaikutukset jäisivät vähäisiksi.

Arvioitu vaikutus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseen olisi vuonna 2017 noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioitu vaikutus ortodoksisen kirkon valtionavustukseen olisi vuonna 2017 noin 28 000 euroa.

Valtion budjetista maksetaan vuosittain evankelis-luterilaiselle kirkolle lakisääteistä rahoitusta hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Rahoitusta on myönnetty vuoden 2016 alusta alkaen ja se korvaa seurakuntien aiemmin saaman osuuden yhteisöveron tuotosta.

Ortodoksisen kirkon keskus- ja hiippakuntahallinnon ylläpito siirrettiin vuonna 2007 valtiolta kirkolle itselleen. Muutoksen taloudelliset vaikutukset kompensoitiin lakisääteisellä valtionavustusmäärärahalla ortodoksisen kirkon toimintaan.

Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017. Esitys liittyy vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Suomen Lähetysseura kunnostaa Jerusalemin toimintakeskuksensa Alatalon

  • Posted on November 16, 2016 at 14:59

jerusalem_shalhevetjah-keskuksen-alatalo_vesa-lehtela

Rakennushistoriallisesti suojeltu Alatalo on rakennettu vuonna 1885. Se on pahasti rapistunut ja odottanut remontointia useamman vuoden. Kuva Vesa Lehtelä

Lähetysseuran hallitus on antanut valtuudet käynnistää Jerusalemin toimintakeskuksen niin sanotun Alatalon peruskorjaus. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa. Korjaustyöt ajoitetaan ensi vuodeksi.

Rakennushistoriallisesti suojeltu Alatalo on rakennettu vuonna 1885. Se on pahasti rapistunut ja odottanut remontointia useamman vuoden. Perusteellinen korjaustyö on välttämätön edellytys, jotta keskuksen toimintaa voidaan kehittää.

Suomen Lähetysseuran työ Lähi-idässä alkoi vuonna 1924. Vuodesta 1950 Lähetysseura on toiminut Jerusalemissa nykyisessä, myös Shalhevetjah-nimellä tunnetussa keskuksessa Shivtei Israelin kadulla. Keskus siirtyi Lähetysseuran omistukseen 1950-luvun lopussa. Se sijaitsee arvokkaalla ja keskeisellä paikalla Jerusalemin sydämessä.

jerusalem_shalhevetjah-keskus_vesa-lehtela

Lähetysseuran Shalhevetjah-keskus sijaitsee arvokkaalla ja keskeisellä paikalla Jerusalemin sydämessä. Kuva Vesa Lehtelä

Samalla tontilla sijaitsee myös vuonna 1963 rakennettu ja viisi vuotta sitten täysin peruskorjattu Ylätalo. Siinä on toimisto- ja kokoustiloja, seurakuntasali ja asuntoja. Keskuksessa kokoontuvat kiinalainen, korealainen ja etiopialainen seurakunta.

Keskus tarjoaa matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa eri yhteiskunta-, uskonto- ja kulttuuritaustasta tulevat ihmiset voivat tavata ja jakaa kokemusmaailmaansa väkivallattomassa ja rauhaa rakentavassa ympäristössä. Toiminnan keskiössä ovat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset.

– Suomen Lähetysseuran työn tavoitteena Lähi-idässä on vahvistaa oikeudenmukaista rauhaa ja sovintoa sekä alueen kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen läsnäoloa ja todistusta, toiminnanjohtaja Seppo Rissanen kertoo.

– Työkeskuksemme on ollut jo vuosikymmenien ajan tärkeä ja rakas kohde Pyhän maan kävijöille. Kristillinen todistuksemme jatkuu tuon kaupungin kaikkien kansanryhmien parissa.

Keskuksessa järjestetään ryhmä- ja leiritoimintaa, työpajoja ja yhteisöhautomoja, keskustelu- ja koulutustoimintaa sekä vierailuja.

Helsingin seurakunnat antavat yöksi suojan kodittomille

  • Posted on November 16, 2016 at 14:18

e84992b7-1416-4d3d-91d6-f38191c553fc-main_image

Hermannin diakoniatalolla tilapäismajoitus jatkuu vielä parisen viikkoa, ensi maanantaista myös seurakuntia tulee mukaan antamaan yösijan kodittomille. Hermannin diakoniatalolla paikat ovat olleet täynnä joka yö. Kuva: Sirpa Päivinen

Helsingin seurakunnat avaavat ovensa kodittomille. Seurakunnat tukevat kaupunkia kodittomien auttamisessa ja antavat pakkasilla yösijan kirkoissaan. Seurakuntien tilat ovat avoinna ensi maanantaista alkaen sovitusti vuoroviikoin ilman pakkasrajoja kello 21–07.

”On painokkaasti sanottava, että kyse on ihmisistä. Kirkkona on mahdotonta sulkea ovia tarvitsijoilta, jotka ovat Jumalan luomia ainutlaatuisia kanssaihmisiä. Haluamme tehdä kodittomien yösuojasta yhteisen asian. Herättää itsemme lisäksi muita toimijoita huomaamaan heidät ja löytämään ratkaisu, jolloin kenenkään ei tarvitse talvella yöpyä kaduilla ja puistoissa”, Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki kertoo päätöksen taustasta.

Ensimmäisenä avautuu Lauttasaaren kirkon tilapäismajoitus viikolla 47 eli 21.–27.11. Seuraavana on vuorossa Paavalin seurakunta viikolla 48, 28.11.–4.12.

”Lauttasaaren seurakunnassa otettiin viime syksynä yhtenä Helsingin seurakunnista vastaan kaupunkiin saapuneita turvapaikanhakijoita. Tämän hätämajoituksen järjestäminen antaa meille kokemusta, jonka takia yösijan tarjoaminen nopeasti ensimmäisenä onnistuu”, Rintamäki sanoo.

Yösijoja on päätetty tarjota vuoden loppuun asti. Jatkosta päätetään tarpeen ja tilanteen mukaan erikseen. Loppuvuonna mukana ovat myös Matteuksen ja Vartiokylän, Kallion ja Malmin seurakunnat.

Yösijan antaminen on mahdollista vapaaehtoisten auttajien turvin. Helsinkiläisiä onkin jo ilmoittautunut runsaasti kirkkoihin erilaisiin tehtäviin kuten yöpyjien vastaanottajiksi ja yörauhan valvojiksi. Vapaaehtoistyo.fi:n kautta on ilmoittautunut lähes 200 vapaaehtoista mukaan.

Kirkkojen yösuoja täydentää Hermannin diakoniatalon ja Helsingin Diakonissalaitoksen Munkkisaaren suojia, joissa tehdään yhteistyötä Diakonissalaitoksen kanssa kaupungin rahoituksella. Talven tultua asiassa tarvittiin nopeaa reagointia.

Hermannin diakoniatalon hätämajoitus aukesi perjantaina 4.11., siellä ovet ovat auki vielä parisen viikkoa. Hermannissa on tilaa 30 yöpyjälle, ja talo on ollut tähän mennessä täynnä joka yö. Yöpyjät ovat olleet lähinnä liikkuvaa väestöä eli Romanian ja Bulgarian romaneja. Rintamäen mukaan viimekädessä vastuu on Helsingin kaupungilla.

”Kukaan ei toisaalta tiedä kuinka paljon kodittomien, paperittomien tai liikkuvan väestön osalta tarve yömajoitukseen on. Siksi asiasta pitää tehdä yhteinen, jolloin eri tavoin pystymme tavoittamaan nämä ihmiset. Tekemällä asiasta haloon saamme tavoitettua toisaalta tarvitsevat ihmiset, mutta myös tahot, jotka voivat auttaa.”

Kirkot ovat avoinna kaikille suojaa etsiville, niin liikkuvalle väestölle kuten romanikerjäläisille, paperittomille kuin kaikille muillekin asunnottomille. Rintamäen mukaan Helsingin seurakunnat ovat tässä kaupungissa ihmisten arjessa heidän tukenaan ja apunaan:

”Tämä on seurakunnan ydintehtäviä. Helsingin seurakuntien yösijan antaminen on laastarin liimaamista, kodittomien äkillisen hädän auttamiseksi. Meidän pitää yhdessä löytää kestävämpi ratkaisu. Tällöin on hyvä huomata, että puhutaan eri ihmisryhmistä, jolla on erilaisia tarpeita ja näin myös tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Ihmiset eivät yhteisössäänkään ole samanlaisia ja siksi tarvitaan herkkyyttä.”

Tilapäissuojan antaminen täydentää akuutissa tilanteessa asunnottomien hyväksi tehtävää kirkon työtä. Kirkko Helsingissä ehkäisee asunnottomuutta perustyössään muun muassa tukiasumisen, asumisneuvonnan ja vuokrarästien maksamiseen suunnatun kriisirahaston avulla.

Yhteisvastuu 2016: Suomalaiset lahjoittivat yli 3 miljoonaa euroa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseen

  • Posted on November 15, 2016 at 14:31

465595_392857600724928_2034742709_o

Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3,45 miljoonaa euroa. Varoilla torjutaan nuorten syrjäytymistä Suomessa ja Ugandassa.

”Uskon, että näillä varoilla rahoitettavalla ehkäisevällä työllä tullaan saamaan aikaiseksi yksistään Suomessa useiden miljoonien eurojen säästöjä korjaavassa lastensuojelutyössä. Ja mikä tärkeintä; vältytään suurelta määrältä inhimillistä kärsimystä”, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen sanoo.

Suomessa yhteisvastuuvaroin ehkäistään nuorten syrjäytymistä sekä tuetaan heidän elämänhallintataitojensa kehittymistä ja osallisuutta partiotoiminnan avulla. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria etsitään ja ohjataan partion pariin muun muassa tukemalla vähävaraisista perheistä tulevien sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten partioharrastusta. Keräysvaroin tuetaan myös Sisupartiotoimintaa, jossa mukana olevat lapset ja nuoret ovat pääosin aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisia.

”Hyvä harrastus vahvistaa lasten ja nuorten itseluottamusta, opettaa ryhmässä toimimista ja omien vahvuuksien löytämistä. Siksi haluamme madaltaa harrastamisen kynnystä etenkin niille nuorille, joilla ei ole vielä mitään harrastusta. Partiossa keräystuotto ohjataankin paikallisiin hankkeisiin, joilla voidaan tavoittaa juuri oman alueen merkityksellisimmät kohderyhmät, esimerkiksi maahanmuuttajat tai koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret”, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Anna Munsterhjelm kertoo.

Kirkkonummen suomalainen seurakunta onnistui lähes kaksinkertaistamaan keräystuloksensa edellisvuoteen verrattuna.

”Kirkkonummen hyvä tulos syntyi siitä, että seurakunnassa saatiin aikaiseksi laaja innostus Yhteisvastuuta kohtaan. Keräys ideoitiin ja toteutettiin isolla joukolla. Nuoret ja etenkin partiolaiset olivat aktiivisessa roolissa”, toteaa Kirkkonummen keräyspäällikkö Leena Riipinen.

Pakolaisnuoret saavat ammattikoulutusta Ugandassa

Ugandassa Yhteisvastuu tukee nuorten ammattikoulutusta ja toimeentuloa. Länsi-Ugandaan, Rwamwanjan pakolaisleirille rakennetun, yhteisvastuuvaroin tuettavan ammattikoulun ensimmäiset opiskelijat ovat valmistuneet mekaniikan sekä rakennus-, hotelli- ja maatalousalan opinnoistaan.

Koulutukseen sisältyy työharjoittelu, jossa nuoret saatetaan yhteen tulevien työnantajiensa kanssa. Opinnot aloittaneesta 101 nuoresta jopa 96 valmistui ja kymmenet heistä ovat työllistyneet. Nyt ammattikoulussa on aloittanut 120 uutta oppilasta. Heidät valittiin runsaan 780 hakijan joukosta.

Kysyntä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien pakolais- ja ugandalaisnuorten ammattikoulutukselle on ollut niin suurta ja opiskelijoiden palaute niin kannustavaa, että vastaavaa ammattikoulutusta laajennetaan muille pakolaisleireille Ugandassa.

”Asiat ovat kääntyneet tutkinnon myötä parempaan päin. Tunnen suurta itsevarmuutta työnhaussa. Nyt aion kehittää taitojani työskentelemällä ja tulevaisuudessa haluaisin perustaa oman yrityksen”, mekaniikkaa yhteisvastuuvaroin tuettavassa koulussa opiskellut 17-vuotias, Kongosta Ugandaan paennut ja perheensä menettänyt Shaban Chance kertoo.

Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Keräystilitys luovutettiin 15.11. keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Luovutustilaisuudessa puhui Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, joka kuvasi Yhteisvastuukeräystä lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeksi. Hänen mukaansa keräyksen tärkeä tehtävä on puolustaa ihmisoikeuksia ja antaa ääni niille, jotka eivät saa ääntään muuten kuuluviin.

Keräyksen tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyön ja katastrofiavun (60 %), Suomen Partiolaisten (20 %), Kirkon diakoniarahaston (10 %) sekä seurakuntien diakoniatyön (10 %) kesken. Keräystulokset seurakunnittain löytyvät osoitteesta yhteisvastuu.fi.

Vuoden 2017 Yhteisvastuukeräys torjuu ihmiskauppaa. Keräys käynnistyy sunnuntaina 5.2.2017 ja sen esimiehenä toimii Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström.

Vuoden pappi Merja Hållfast on vanhusten asialla

  • Posted on November 14, 2016 at 23:34

merja-hallfast_valokuvaaja-jussi-aalto

Suomen kirkon pappisliiton hallitus on valinnut Vuoden papiksi 2016 sairaalapastori Merja Hållfastin Helsingistä. Valinta julkistettiin Pappisliiton syysvaltuuston iltajuhlassa 14.11. Helsingissä.

Valinnan perusteluissa todetaan, että Merja Hållfast on vanhusten avohoidon projektityöntekijänä toimiessaan luonut yhteistyömalleja ja verkostoja avohoidon, kotisairaalan sekä paikallisseurakuntien kesken.

Hän on myös aloittanut Helsingissä saattohoidon vapaaehtoisten koulutuksen. Vapaaehtoiset ovat sijoittuneet kotisairaalaan, saattohoito-osastoille sekä ympärivuorokautisiin hoivayksiköihin. Projektin aikana on koulutettu vapaaehtoisia, seurakuntien ja kaupungin työntekijöitä muistisairaan kohtaamisessa ja hartauksien pitämisessä sekä kuolevan potilaan kokonaisvaltaisen hoidon kysymyksissä, kuten hengellisiin tarpeisiin vastaamisessa.

Yhä huonokuntoisempia vanhuksia asuu kotona

Merja Hållfast kantaa huolta vanhusten tilanteesta, kun terveydenhuollon ja erityisesti vanhustenhoidon palvelurakenneuudistuksen seurauksena yhä enemmän yhä huonokuntoisempia vanhuksia asuu kotona myös Helsingissä. Hän on työskennellyt viimeiset neljä vuotta projektissa Muut kaikki hylkää. Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin vastaamisessa.

”Kotisairaalassa ja kotihoidossa hoidetaan yhä enemmän myös saattohoitopotilaita. Muuttunut tilanne herättää kysymyksen, miten henkinen ja hengellinen apu ja tuki tavoittaa nämä ihmiset, joita aiemmin voitiin lähestyä kootusti eri hoitoyksiköissä. Projekti syntyi pyrkimyksestä selvittää ja löytää keinoja tähän haasteeseen vastaamiseksi”, Hållfast kertoo.

Hänen mukaansa projektin lähtökohta on ollut liittyminen jo olemassa oleviin verkostoihin. Yhteistyötä on katsottu eri osapuolten näkökulmasta sisältäpäin. Näin on ollut mahdollisuus tutustua vanhustyön kenttään laajasti ruohonjuuritasolla ja saada realistista kuvaa kentän arkipäivästä.

Vuoden pappi on syntynyt Janakkalassa vuonna 1955. Hän on valmistunut Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta 1995 ja vihitty papiksi Helsingissä vuonna 1998. Hän on toiminut Helsingin seurakuntayhtymän sairaalapappina vuodesta 2002 alkaen, josta viimeiset neljä vuotta Muut kaikki hylkää –projektin parissa. Sitä ennen hän työskenteli vt. sairaalateologina ja sairaalapappina Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymissä vuosina 1996-2001.

Merja Hållfast on toiminut Sairaalateologit ry:n puheenjohtajana vuosina 2009-2012.

Pappisliiton viestintäpalkinto kirkkoherra Timo Määtälle

Suomen kirkon pappisliitto on myöntänyt Ylivieskan kirkkoherra Timo Määtälle viestintäpalkinnon hänen ansiokkaasta toiminnastaan Ylivieskan kirkon palon yhteydessä. Pääsiäisyönä kirkon raunioiden vierellä pidettiin pääsiäisyön messu, kun kirkko vielä paloi ja sammutustöitä viimeisteltiin.

Kirkkoherra Timo Määttä toi tuhoutuneen kirkon raunioilla pääsiäisen sanomaa esille. Palkinto luovutettiin Määtälle Pappisliiton syysvaltuuston iltajuhlassa 14.11. Helsingissä. Palkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran.