Displaying 11 - 20 of 629 entries.

Pääsiäisenä suru vaihtuu iloon

  • Posted on March 23, 2018 at 13:35

Pitkäperjantai. Kontulan kirkon alttari.

Pitkäperjantaina kirkossa kukkina käytetään pelkästään viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa. Kuva Mikaelinkirkosta Helsingistä. Kuva: Kirkon kuvapankki / Jani Laukkanen

Palmusunnuntai

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja elämän viimeisiä vaiheita. Palmusunnuntai muistuttaa myös Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin. Hän ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja kansa heitti hänen eteensä tielle palmunlehviä.

Tiedetään, että Syyriassa ja Egyptissä palmusunnuntain juhlaa on vietetty jo 300-luvulla. Lännen kristityille palmusunnuntain juhla vakiintui 600-luvun kirkossa. Nykyisin koko Suomessa palmusunnuntain perinteeseen kuuluu muun muassa, että lapset käyvät virpomassa pajunoksat käsissään.

Kirkoissa päivän liturginen väri on violetti tai sininen. Alttarilla palaa kaksi kynttilää.

Hiljainen viikko

Palmusunnuntain ja pääsiäisen välillä on hiljainen viikko. Hiljaisen viikon torstaina, kiirastorstaina, muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Tänä vuonna kiirastorstaita vietetään 29.3.

Kiirastorstai on suomalaisten kolmanneksi suosituin kirkossakäyntipäivä (Kirkon tutkimuskeskus 2015). Seurakunnissa vietetään messua kiirastorstain iltana. Silloin alttari riisutaan kynttilöistä ja kankaista, ja se verhotaan tulevan pitkäperjantain vuoksi mustaan.

Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on kirkkovuoden ainoa surujuhla, sillä silloin on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä.

Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen, sovinnon ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin ja avasi tien ikuiseen elämään.

Kirkoissa vietetään pitkäperjantaina sanajumalanpalvelus ilman ehtoollista. Kellot ja urut ovat hiljaa. Alttarilla on vain ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Kukkina käytetään pelkästään viittä punaista ruusua, jotka symboloivat Jeesuksen viittä haavaa. Päivän liturginen väri on musta.

Tänä vuonna pitkäperjantai on 30.3.

Pääsiäispäivä

Pääsiäisenä juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Pääsiäinen on kristikunnan tärkein ja vanhin juhla. Juhlan suomalainen nimi viittaa paastosta pääsemiseen.

Pääsiäisen juhla alkaa jo lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä, jolloin seurakunnissa vietetään pääsiäisyön messua. Sen yhteydessä sytytetään kynttilät, jotka kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä. Alttarin musta liturginen väri vaihtuu valkoiseen.

Pääsiäisyö aloittaa pääsiäisviikon, joka kestää seuraavaan lauantaihin. Samalla alkaa myös 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin.

Kristityt ovat viettäneet pääsiäistä aivan kristinuskon alkuajoista lähtien. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee. Pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä voi olla aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Tänä vuonna pääsiäispäivää vietetään 1.4.2018.

Pääsiäisen kirkot Kouvolan seurakunnissa:

www.kouvolanseurakunnat.fi/paasiainen

Pääsiäisen pyhät: https://evl.fi/kirkossa/pyhapaivat/paasiaisen-pyhat
Pääsiäissivusto: http://paasiainen.fi/
Suomalaisten kirkossakäynti kirkkovuoden pyhinä (2015): https://www.kirkontutkimuskeskus.fi/viz?id=43

Raamatunkäännöstyön tilastot: 81 % maailman väestöstä voi lukea Raamattua omalla kielellään

  • Posted on March 15, 2018 at 16:37

bible-text-11288023193bA2t

Vuonna 2017 uusia raamatunkäännöksiä valmistui 49 kielellä. Nämä käännökset ovat 580 miljoonaan ihmisen ulottuvilla. Kaikkiaan Raamattu on nyt käännetty 674 kielelle, joita puhuu 5,4 miljardia ihmistä.

Tällä hetkellä 81 % maailman väestöstä voi lukea Raamattua omalla kielellään. Mutta 209 miljoonalla ihmisellä ei tätä mahdollisuutta ole edes osittaisen käännöksen suhteen.

Luvut perustuvat Yhtyneiden Raamattuseurojen 8.3.2018 julkaistuihin raamatunkäännöstilastoihin vuodelta 2017.* Näihin tilastoihin kootaan vuosittain kaikki keskeiset kansainvälisen raamatunkäännöstyön luvut.

Raamattu tavoittaa nyt 5,4 miljardia ihmistä

Kaikkiaan maailmassa on noin 7 000 kieltä, joita puhuu 7,6 miljardia ihmistä. Tällä hetkellä koko Raamattu on saatavissa 674 kielellä, joita puhuu 5,4 miljardia ihmistä. Uusi testamentti on käännetty 1 515 kielelle, jota puhuu 631 miljoonaa ihmistä, ja jokin yksittäinen Raamatun kirja 1 135 kielelle, jotka tavoittavat 406 miljoonaa puhujaa.

20 ensi- ja 30 uutta tai uudistettua käännöstä

Vuonna 2017 Raamattu tai sen osa käännettiin ensi kertaa 20 uudelle kielelle, joita puhuu 14 miljoonaa ihmistä. Käännöksistä seitsemän oli koko Raamatun, neljä Uuden testamentin ja yhdeksän jonkin raamatunosan ensikäännöksiä.

Yhtyneet Raamattuseurat tekevät työtä myös olemassa olevien käännösten uudistamiseksi, koska kielet muuttuvat ja kehittyvät koko ajan. Raamatunkäännös vanhenee keskimäärin 30 vuodessa.

Viime vuonna uusia tai uudistettuja raamatunkäännöksiä valmistui 30.** Näistä koko Raamattuja oli kymmenen, Uusia testamentteja yhdeksän, raamatunosia seitsemän ja yhdeksän selityksin toimitettua Raamattua. Nämä tavoittavat potentiaalisesti yli 566 miljoonaa ihmistä.

Raamattu tavoittaa digitaalisena

Digitaalisuuden ansiosta Raamattu tavoittaa ihmisiä aivan uudella tavalla. Raamattu on helposti saatavilla ja jaettavissa.

Digitaalinen raamattukirjasto (Digital Bible Library, DBL) kokoaa keskeiset raamatunkäännökset yhteen paikkaan ja jaettavaksi edelleen eri muodoissa ja laitteissa. Vuoden 2017 loppuun mennessä DBL:ssä oli 1 735 Raamattua, Uutta testamenttia ja raamatunosaa 1269 kielellä. Näitä kieliä puhuu 5,6 miljardia ihmistä.

Merkittäviin tuloksiin on päästy ääniraamatuissa, joita on julkaistu 732 eri kielellä. Tällä hetkellä ääniraamattuja on 1 078 ja niillä tavoitetaan 4,9 miljardia ihmistä.

Digitaalista raamattukirjastoa ylläpitää maailmanlaajuisesti Yhtyneet Raamattuseurat yhteistyössä muiden Raamattua kääntävien yhdistysten tai yhteisöjen kanssa. Toimintaa tukee Every Tribe Every Nation alliance. Yhteistyökumppanit, kuten BibleSearch ja YouVersion, ovat saaneet tätä kautta raamatuntekstejä digitaaliseen jakeluun.

Kuuroille ihmisille vähiten käännöksiä

Maailmassa on 70 miljoonaa kuuroa ihmistä, jotka käyttävät omaa viittomakieltään. Vain 10 prosentilla 400 viittomakielestä on olemassa raamatunteksti. Kuurot on todettu Raamattujen suhteen kaikkein heikoimmin tavoitetuksi ihmisryhmäksi. Yhdelläkään viittomakielelle ei ole käännetty koko Raamattua. Uusi testamentti on saatavilla ainoastaan amerikkalaisella viittomakielellä (ASL).

Yhtyneet Raamattuseurat on yhteistyökumppaneineen parhaillaan mukana 26 viittomakielen käännösprojektissa, ja yli kymmentä projektia suunnitellaan. Näiden kautta on mahdollisuus tavoittaa 12,9 miljoonaa kuuroa ihmistä.

Näkövammaisille ihmisille tekstit pistekirjoituksella

Maailmassa on 285 miljoonaa näkövammaista ihmistä ja heistä 40 miljoonaa on sokeita. Huolimatta audio- ja muista sähköisistä muodoista Braille-aakkosin kirjoitettu teksti on kaikkein suosituin ja tehokkain tapa sokeille tutustua Raamattuun. Koko Raamattu toteutettuna pistekirjoituksella on vain 44 kielellä, mutta raamatunosia on saatavilla yli 200 kielellä.

Viime vuonna ugandalaiselle lugandan ja intialaiselle khasin kielelle valmistuivat ensimmäiset pistekirjoitetut raamatunosat. Neljälle muulle kielelle julkaistiin uusia raamatunosia pistekirjoituksella. Näitä olivat: kwanjama (Namibia), kinyarwanda (Ruanda), armenia (Armenia) ja saksa (Lutherin Raamattu, 2017). Latinalaisessa Amerikassa valmistui Dios Habla Hoy, espanjankielisen Raamatun versio pistekirjoituksella.

Vuoden 2017 aikana Yhtyneet Raamattuseurat ovat kehittäneet uutta ohjelmistoa, joka nopeuttaa pistekirjoituksen tuottamista säilyttäen aiemman laatutason. Ohjelmisto helpottaa myös pistekirjoitustiedostojen jakamista Digital Bible Libraryn kautta.

Tavoitteena Raamattu omalla kielellä

Suomen Pipliaseura kuuluu Yhtyneiden Raamattuseurojen (UBS) verkostoon, joka toimii 200 maassa tai alueella. Yhtyneiden Raamattuseurojen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu raamatunkäännöstyö ja Raamatun käytön edistäminen. Tavoitteena on, että jokainen voi lukea Raamattua omalla kielellään.

Kaikkiaan Yhtyneillä Raamattuseuroilla on meneillään noin 400 käännösprojektia eri puolilla maailmaa.

Käännöstyötä tekevät aina paikalliset kielenpuhujat. Suomen Pipliaseura tukee hankkeita taloudellisesti, tarjoaa käännöstyön konsultointia sekä arvioi osaltaan hankkeita.

Yhtyneiden Raamattuseurojen tavoitteena on, että jokaisen ulottuvilla on Raamattu hänen omalla kielellään. Nykyisin on vielä 3 773 kieltä, jolle ei ole käännetty mitään Raamatun tekstiä. Näitä kieliä puhuu 209 miljoonaa ihmistä.


* Global Scripture Access Report – 2017 Annual Progress. United Bible Societies 2018. Tilastot on koottu Pipliaseurojen, Wycliff Global Alliance sekä progress.BibleTM -yhteisöjen tilastoista. Luvut 31.12.2017.

** Tässä uusi käännös tarkoittaa käännöstä, joka tehdään alkukielestä uutena käännöksenä. Se ei välttämättä ole kuitenkaan ensikäännös, vaan samalla kielellä voi olla jo toinen, aiempi käännös. Uudistettu käännös tarkoittaa aiemman käännöksen uutta versiota.

Sundomin kirkossa uudet digitaaliurut

  • Posted on March 8, 2018 at 14:13

Ny orgel 4

Sundomin kirkkoon on asennettu uudet digitaaliurut jotka otetaan heti käyttöön. Urut ovat Allen Chancel CF-4-merkkiset. Ensimmäinen jumalanpalvelus jossa urkuja käytetään, on ruotsinkielinen koko perheen messu sunnuntaina 18. maaliskuu kello 10. Virallisesti urut vihitään käyttöön 5.5. kello 18 Vaasan ruotsalaisen seurakunnan kevätkonsertissa.

Sundomin kirkon vanhat urut olivat liian pienet ja ääni liian hento kirkon tarpeisiin nähden. Uusien urkujen kapasiteetti on suurempi, ja niiden täyteläinen sointi tukee virsilaulua paremmin.

– Uusilla uruilla voimme soittaa hienompaa häämusiikkia. Hautajaisissa saamme kuuluville pehmeämpiä ja rauhallisempia ääniä kuin vanhoilla uruilla, kertoo Vaasan ruotsalaisen seurakunnan kanttori Mikael Heikius.

Digitaalisia urkuja ei tarvitse huoltaa samalla lailla kuin akustisia urkuja, jolloin huoltokustannuksissa syntyy säästöjä. Vaasan suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan kanttorit testasivat eri merkkisiä urkuja ennen valintaa. Allen-urkuihin päädyttiin, koska niillä on helppo soittaa ja niissä on erityisen hyvä ääni.

Sundomin kirkon entiset urut purettiin tammikuussa. Merkittäviä muutoksia ei uusien urkujen takia tarvitse kirkkoon tehdä, koska kevyet digiurut voidaan vain nostaa paikalleen. Urkujen yläpuolelle on asennettu valot. Jotta kirkkokansa kuulisi kanttorin äänen paremmin, urkujen viereen asennetaan uutuutena myös mikrofoni.

Kirkko Helsingissä: Luottokorttikäytäntöjä tulee parantaa

  • Posted on March 2, 2018 at 16:48

7e9b6727-57d9-477c-ac75-ae4c23aa431a-w_960

Selvitys Helsingin seurakuntien johdon luottokortinkäytöstä ja matkalaskuista vuodelta 2017 valmistui.

Helsingin seurakuntayhtymän tilaama ulkopuolinen selvitys on valmistunut. Luottokorttiostot ja matkalaskut ovat suurimmaksi osaksi asianmukaisia. Puuttuvat tai puutteelliset tositteet viime vuodelta ovat euromääräisesti 7 685 euroa, ja ne ovat kasaantuneet muutamille kortinhaltijoille.

Helsingin seurakuntayhtymän MAURA Audit Oy:ltä tilaama selvitys luottokortin käytöstä ja matkalaskuista vahvistaa yhtymän sisäisen tarkastuksen viime syksyisen havainnon, että laskujen hyväksyntäprosesseissa on ollut aukkoja ja että tositteiden säilyttämisessä ja selitteiden laatimisessa on paikoin merkittäviä puutteita.

Ulkopuolinen, riippumaton selvittäjä kävi läpi 50 johtajan, päällikön ja kirkkoherran luottokorttiostot ja matkalaskut vuodelta 2017. Teemu Laajasalon osalta käytiin läpi hänen pyynnöstään ja Helsingin seurakuntayhtymän päätöksellä luottokorttiostot ja matkalaskut vuosilta 2013–2017.

Selvityksessä käytiin läpi 1669 luottokorttitapahtumaa ja 197 matkalaskua vuodelta 2017. Kaikkiin ostotapahtumiinsaatiin viimeistään selvityksen kuluessa asianmukainen selitys.

Kaikkiin ostoihin löytyi selitys

Helsingin seurakuntayhtymän työntekijöistä noin 600:lla on työnantajan luottokortti. Vuonna 2017 niillä tehtiin ostoja noin 924 700 euron arvosta.

”Nyt tutkituista luottokorttiostoista kolmannen osapuolen antamia tositteita kuten ostoerittelyn sisältäviä kuitteja jäi puuttumaan 7 685 euron arvosta. Näistä kaikkiin saatiin tarkastuksessa asianmukaiset selitykset. Puuttuvat tositteet ovat keskittyneet puolelle kymmenelle henkilölle”, sanoo tarkastustoimikunnan puheenjohtaja, yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Pertti Sundberg.

Sundberg korostaa luottamusta ja muistuttaa, että totuudellisuus on yksi Helsingin seurakuntien arvoista.

”Luotamme, että kuittiin ja matkalaskuihin kirjoitetut tiedot sekä nyt tehdyssä tarkastuksessa annetut tiedot – esimerkiksi osallistujista ja tilaisuuden luonteesta – pitävät paikkansa. Jos jokin viittaisi siihen, että merkinnöissä on väärää tietoa, yksittäinen ostotapahtuma tai tilitys otettaisiin vielä tarkempaan tutkintaan”, Sundberg sanoo.

Ns. lähipiiriselvitys – esimerkiksi töiden tai palvelujen mahdollinen tilaaminen omalta tai perheenjäsenen yritykseltä – ja muita sidonnaisuuksia koskeva selvitystyö on vasta käynnistymässä, eivätkä ne kuuluneet tähän toimeksiantoon.

Laajasalo antoi ostoistaan selitykset

Julkisessa keskustelussa luottokorttiselvitykset on liitetty yhtymänjohtajana 1.1.–30.10.2017 sekä vuosina 2013–2017 Kallion kirkkoherrana toimineeseen Teemu Laajasaloon.

”Laajasalon luottokortti- ja matkalaskut käytiin läpi vuodilta 2013–2017. Luottokorttiostoja oli tuolla jaksolla yhteensä 351. Kolmelta viime vuodelta kuitteja oli poikkeuksellisen paljon hukassa. Kahdessa majoituksessa kustannus oli ollut liian korkea. Tarkastuksessa ei ole näitä kahta tapahtumaa lukuun ottamatta todettu poikkeuksellisia ostoja, ja tarkastuksen mukaan selvitykset ovat riittävät ja asianmukaiset”, Pertti Sundberg sanoo.

MAURA Audit Oy haastatteli Teemu Laajasaloa erikseen vielä hänen lähettämiensä lisäselvitysten jälkeen.

Laajasalo ilmoitti tammikuussa maksavansa takaisin liian kalliista matkoista aiheutuneet kulut ja korvaavansa virheellisesti merkityn päivärahan.

Hyväksymiskäytäntöjä on selkiytetty

MAURA Audit Oy kiinnitti raportissaan huomiota muun muassa siihen, että joistakin majoittumisista on maksettu poikkeuksellisen korkeita hintoja ilman perusteita, ja että esimerkiksi osaa pienhankinnoista on vaikea todentaa ilman kuittia tai muuta fyysistä dokumenttia. Esille nousivat myös ohjeiden puutteet ja epäselvät tarkastus- ja hyväksymiskäytännöt. Havainnot ovat linjassa yhtymän oman sisäisen tarkastuksen viime vuonna tekemän selvityksen kanssa.

”Tarkensimme luottokortinkäytön ohjeistusta joulukuussa 2017. Edustamista, vieraanvaraisuutta ja henkilöstön muistamista koskeva uusi ohjeistomme on menossa yhteisen kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvostojen hyväksyttäväksi nyt maaliskuussa. Läpinäkyvyyttä lisätään myös johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sidonnaisuusilmoituksilla”, yhtymän johtaja Juha Rintamäki sanoo.

Rintamäki lupaa, että Helsingin seurakuntayhtymässä selkiytetään myös taloushallinnon prosesseja. Yhtymän perussäännön mukaan seurakuntayhtymä vastaa taloushallinnosta ja rahatoimesta. Kirkkolain mukaan seurakuntayhtymän on hoidettava rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta koskevat asiat. Helsingin seurakunnat päättävät kuitenkin itse talousarviossa seurakunnille myönnetyistä talousarviorahojen käytöstä.

Seurakuntien operatiivisesta toiminnasta ja taloudesta vastaa kukin kirkkoherra itse. Maksuliikenteestä ja sen valvonnasta sekä kirkkoherrojen luottokorttilaskujen hyväksynnästä ja matkalaskutilityksistä vastaa seurakuntayhtymän hallintotoimisto.

Juha Rintamäen mukaan hyväksymisketjussa on vielä kehitettävää esimerkiksi loma-aikojen sijaistamisten osalta. ”Yksi yli -periaatteen tulee toteutua kaikissa tilanteissa. Tarkastamme prosessit kaikilta osin. Lisäämme esimiesten koulutusta, ja varmistamme, että jokainen kortinhaltija, asiatarkastaja ja hyväksyjä todistettavasti ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa – myös sen, että kuitit pitää säilyttää erityisen huolella ja tositteet ovat täsmällisiä.”

MAURA Audit Oy:n laatima raportti löytyy Helsingin seurakuntien verkkosivuilta osoitteesta: www.helsinginseurakunnat.fi/uutiset/raportti

Tapio Luoma valittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispaksi

  • Posted on March 1, 2018 at 15:59

MPI_1020-2

Kuvaoikeudet: Kirkon Kuvapankki/ Markku Pihlaja

Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma on valittu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispaksi. Alustavan laskennan mukaan Luoma sai 56,17 prosenttia ehdokkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä tänään torstaina 1.3. käydyssä vaalissa.

Tapio Luoman saama äänimäärä oli 374,667 ja vastaehdokkaana toisella kierroksella olleen Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikströmin 292,333.

Vaalin tulos vahvistetaan perjantaina 2.3. klo 13 alkavassa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin istunnossa. Vahvistetuista äänimääristä tiedotetaan perjantai-iltapäivän kuluessa tiedotteella ja sosiaalisen median kautta.

Äänioikeus arkkipiispan vaalin toisella kierroksella oli 1528 henkilöllä. Äänioikeutettujen lukumäärä on vaihdellut vaaliprosessin aikana. Lukuun vaikuttaa hiippakunnan papiston määrä, jossa on tapahtunut muutoksia.

Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma on syntynyt vuonna 1962. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1987 ja Espoon hiippakunnan piispaksi helmikuussa 2012. Tätä ennen hän oli Seinäjoen kirkkoherra vuodesta 2002 lähtien. Tapio Luoma on myös toiminut Lapuan hiippakunnan pappisasessorina vuosina 2001–2007 ja Etelä-Pohjanmaan rovastikunnan lääninrovastina 2010–2012. Hän on ollut kirkolliskokouksen sekä useiden kirkollisten toimielinten jäsen. Hänet on valittu vuoden papiksi vuonna 2000.

Uusi arkkipiispa aloittaa tehtävässään 1.6.2018, jolloin nykyinen arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle. Arkkipiispa asetetaan virkaan Turun tuomiokirkossa 3.6.2018.

Luoma ja Vikström kohtaavat arkkipiispatentissä

  • Posted on February 13, 2018 at 12:57

dei_piispat_2_some_960x960_12022018

Arkkipiispanvaalin finalistit Tapio Luoma ja Björn Vikström kohtaavat Radio Dein vaalitentissä keskiviikkona 21. helmikuuta. Vaalin toinen kierros käydään torstaina 1. maaliskuuta.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispanvaalin toiselle kierrokselle edenneet Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma ja Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström ottavat mittaa toisistaan Radio Dein tentissä viikkoa ennen toisen kierroksen äänestyspäivää.

Ohjelmajohtaja Kai Kortelaisen vetämä vaalitentti kuullaan Radio Dein taajuuksilla keskiviikkoaamuna 21. helmikuuta heti MTV:n ääniuutisten jälkeen. Tentti lähetetään uusintana samana päivänä kello 13 sekä sunnuntaina 25.2. kello 20. Lähetys on kuunneltavissa FM-taajuuksien ohella Radiot.fi-palvelussa.

Toisen kierroksen vaalitentti sekä Tapio Luoman ja Björn Vikströmin ensimmäisen kierroksen vaalitentit ovat kuunneltavissa myös www.radiodei.fi-sivuilla.

Arkkipiispanvaalin toisen vaalikerroksen ainoa yleisöpaneeli käydään Turun tuomiokirkossa perjantaina 16. helmikuuta kello 16 alkaen. Yle Turun toteuttaman paneelin juontaa Yle Turun vastaava tuottaja Antti Korhonen.

Arkkipiispanvaalin ensimmäisellä kierroksella Tapio Luoma kokosi 38 prosenttia ja Björn Vikström 26 prosenttia annetuista äänistä. Ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti oli 92,8. Vaalissa on äänioikeus 1530 äänestäjällä.

Radio Dei seuraa arkkipiispanvaalin toisen kierroksen ääntenlaskennan etenemistä reaaliajassa torstaina 1. maaliskuuta kello 14 alkavassa vaalistudiossa aina vaalin ratkaisuun saakka.

Radio Dei tenttaa arkkipiispaehdokkaat

  • Posted on December 21, 2017 at 18:13

dei_piispanvaali_1280x400_122017

Radio Dein haastattelee kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispanvaaliin asetetut ehdokkaat. Kai Kortelaisen toimittamien vaalitenttien sarja kuullaan tammikuussa keskiviikkoaamuisin ja uusintana sunnuntai-iltaisin.

Vaalissa on mukana viisi ehdokasta. Kandidaatit ovat Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) lähetysjohtaja Ville Auvinen, tutkija ja yliopisto-opettaja Heli Inkinen, kansanedustaja Ilkka KantolaEspoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma ja Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström.

Ohjelmajohtaja Kai Kortelainen kutsuu kunkin arkkipiispaehdokkaan vuorollaan vaalitenttiin, jotka kuullaan Radio Dein Viikon debatin ohjelmapaikalla keskiviikkoisin heti kello 9 sähkeuutisten jälkeen. Vaalitentit lähetetään Radio Dein taajuuksilla eri puolella Suomea. Tentit voi kuunnella suorana tai kuukauden ajan lähetyksen jälkeen Radiot.fi-palvelussa.

Arkkipiispanvaalin ensimmäinen äänestyskierros järjestetään 8. helmikuuta 2018.

Arkkipiispaehdokkaat Radio Dein piispatentissä keskiviikkoaamuisin ja uusintana sunnuntai-iltaisin:

Ville Auvinen ke 3.1. klo 9-10, uusinta klo 13-14 ja su 7.1. klo 20-21.

Heli Inkinen ke 10.1. klo 9-10, uusinta klo 13-14 ja su 14.1. klo 20-21.

Tapio Luoma ke 17.1. klo 9-10, uusinta klo 13-14 ja su 21.1. klo 20-21

Ilkka Kantola ke 24.1. klo 9-10, uusinta klo 13-14 ja su 28.1. klo 20-21

Björn Vikström ke 31.1. klo 9-10, uusinta klo 13-14 ja su 4.2. klo 20-21.

www.radiodei.fi/arkkipiispanvaali

:LUE SAARNA: Arkkipiispa Kari Mäkinen: Suomi ja Eurooppa tarvitsevat edelleen kirkkojen yhteistä työtä ihmisarvon puolesta

  • Posted on October 15, 2017 at 15:00

19.12690.512.Kari20Makinen--19[1]_257

Arkkipiispa Kari Mäkinen toteaa, että myös tämän hetken Suomessa ja Euroopassa tarvitaan kirkkojen ja kristittyjen yhteistyötä, jota on toteutettu jo sadan vuoden ajan. Mäkinen saarnasi Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) satavuotisjuhlamessussa Helsingin tuomiokirkossa sunnuntaina 15. lokakuuta.

Ekumeeninen liike sai alkunsa aikana, jota leimasi muun muassa kahden maailmansodan aiheuttama mittaamaton määrä inhimillistä kärsimystä. Sen keskellä kirkot ja kristityt havahtuivat, että Jumalan rakkaudesta puhumisen lisäksi on toimittava yhdessä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta.

Tämän päivän julmuus on Mäkisen mukaan hienovaraisempaa: ”Julmuus tuntuu puheiden kovenemisena, viholliskuvien ja epäluulon astumisena luottamuksen tilalle. Se kohdistuu erityisesti suojattomimmassa asemassa oleviin, yhteiskunnan laidalle tai ulkopuolelle joutuneisiin, joista puhutaan uhkana tai taakkana.”

Kirkkojen yhteinen työ on näkynyt esimerkiksi ruuan jakamisena köyhyyden kanssa kamppaileville tai asettumisena turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja paperittomien tueksi.

”Sitä tarvitaan, jotta rakkaus, oikeudenmukaisuus ja jokaisen ihmisen luovuttamaton arvo Jumalan kuvana eivät jää hempeäksi ja harmittomaksi puheeksi”, Mäkinen sanoi.

Kärsivällisyyttä, kuuntelua ja teologista työskentelyä

Suomalaisen ekumenian pitkästä historiasta huolimatta Mäkisen mukaan on yhä todellista niin kirkkojen kesken kuin kirkkojen sisälläkin, että toisen ajattelutavan edustaja ei tule kuulluksi, ymmärretyksi eikä otetuksi todesta.

Yhteinen ekumeeninen matka nykypäivään on hänen mukaansa vaatinut runsaasti kärsivällisyyttä, tarkkaa kuuntelemista ja halua tunnistaa toisen tapa uskoa sekä runsaasti teologista työskentelyä.

”Oikeassa olemisen tarpeen sijaan on tarvittu keskittymistä rakkauteen ja toisen kunnioittamiseen. Vierustoveri, joka ammentaa toisesta kristillisestä traditiosta, ei ole uhka tai kilpailija, vaan kumppani, sisko tai veli Kristuksessa.”

Rakkauden ja julmuuden vuosisata

Saarna Helsingin tuomiokirkossa 15.10.2017, arkkipiispa Kari Mäkinen

SEN 100 vuotta

Mark. 12: 28–34

Kokonainen vuosisata. Sadan vuoden matka on tuonut meidät tähän. Varovaisesta, tunnustelevasta alusta on kasvanut tällainen suomalaisen ekumenian yhteinen juhla, eri kristillisten perinteiden rikas läsnäolo. Tässä on yhteinen rukous ja yhteinen kiitos, ei vielä yhteinen ehtoollisen juhlapöytä, mutta yhteinen jumalanpalvelus, yhteinen rukous ja yhteinen kiitos.

Tähän juhlaan sopii hyvin evankeliumiteksti, jonka äsken kuulimme. Rakkauden kaksoiskäsky.

Juuri tämän kohdan edellä on käyty kiivas väittely Jeesuksen ja saddukeusten välillä. Sellaisiin Jeesus joutui tämän tästä myös fariseusten ja lainopettajien kanssa. Näille kyse oli Jumalan tahdon, uskon ja elämän tulkinnasta: kuka on oikeassa, kuka tuntee Jumalan tahdon.

Kirkkojen historiassa vastaava asetelma on toistunut. Oikean tulkinnan omistamisen tarve on vienyt hioutuneeseen teologiseen argumentointiin, jossa toinen on haluttu peitota niin kuin Jeesus voitti väittelyssä vastustajansa. Se on näkynyt myös vähättelynä ja toisten ohittamisena; kuulluksi, ymmärretyksi ja todesta otetuksi tulemisen puute on kirkkojen kesken ja kirkkojen sisällä yhä todellista, valitettavasti. Äsken luetussa evankeliumitekstissä keskustelu on toisenlaista.

Lainopettajan kysymys Jeesukselle on suora ja kiertelemätön: Mikä käsky on tärkein? Siis: Missä on kaiken ydin? Kysymyksessä kuuluu tuskastuminen siihen, että väitellään epäolennaisista. Ja Jeesus vastaa yhtä suoraan ja kiertelemättä: Rakasta Herraa, Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi; ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Ja miten reagoi kysyjä? Hän ei ryhdy kiistelemään sanamuodoista. Hän toistaa omin sanoin rakkauden kaksoiskäskyn todeten: aivan, tässä on ydin. Tähän Jeesus: Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.

Ekumeenisen liikkeen vuosisata on ollut tällaisen keskustelun opettelemista: halua tunnistaa toisissa sama uskon ydin. Tästä meillä yhteisesti on kyse: rakkaudesta, Jumalasta ja ihmisestä; tästä, jonka lainopettaja tunnisti omasta perinteestään ja jonka Kristus toi itsessään todelliseksi ja näkyväksi.

Århundradet har fört oss hit. Det har behövts och behövs fortsättningsvis mycket tålamod, noggrant lyssnande och vilja att känna igen den andres sätt att tro, mycket teologiskt arbete, mycket skrotande av fördomar och fiendebilder och i stället för behovet att ha rätt en fokusering på kärlek och respekt för den andre. Bänkgrannen som öser ur en annan kristen tradition är inte ett hot eller en konkurrent utan en partner, en syster eller broder i Kristus.

Me kirkkoina ja kristittyinä emme kuitenkaan ole täällä vain toisiamme varten ja keskinäistä yhteyttä varten vaan maailman elämää varten. Ekumeenisen liikkeen vuosisata on ollut myös julma vuosisata. Kaksi maailmansotaa, mittaamaton määrä inhimillistä kärsimystä, toivottomuutta ja rikkonaisuutta. Sen keskellä kirkot ja kristityt ovat havahtuneet: nyt ei riitä Jumalan rakkaudesta puhuminen, nyt on toimittava yhdessä rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta, jotta rakkauden kaksoiskäsky ei jauhautuisi tyhjäksi tämän maailman valtojen kovien lakien alla.

Tällä hetkellä elämme kirkkoina ja kristittyinä ympäristössä, jossa julmuus on hienovaraisempaa. Se tuntuu puheiden kovenemisena, viholliskuvien ja epäluulon astumisena luottamuksen tilalle. Se kohdistuu erityisesti suojattomimmassa asemassa oleviin, yhteiskunnan laidalle tai ulkopuolelle joutuneisiin, joista puhutaan uhkana tai taakkana. Tässä todellisuudessa on tarvittu ja tarvitaan

kirkkojen ja kristittyjen yhteistä ääntä ja työtä niin Suomessa kuin Euroopassa. Se on näkynyt yhtä hyvin ruuan jakamisena köyhyyden kanssa kamppaileville kuin asettumisena turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja paperittomien tueksi. Sitä tarvitaan, jotta rakkaus, oikeudenmukaisuus ja jokaisen ihmisen luovuttamaton arvo Jumalan kuvana eivät jää hempeäksi ja harmittomaksi puheeksi. Siksikin on hyvä ja paikallaan, että kun tulemme yhteen Jumalan eteen, Jeesuksen sanat meille ovat juuri rakkauden kaksoiskäsky. Se on vahva ja syvällä tavalla rohkaiseva.

Ekumeenisen liikkeen tunnus on tyylitelty laiva, jonka mastona on risti. Minusta on hyvä niin. Tunnus ei ole valo, joka loistaa rakkautena kaikille muille kulkijoille, ei majakka, joka näyttää tietä, ei kirkas kajastus, jota kohti ponnistelemme. Kirkkoina ja kristittyinä emme katso elämän todellisuutta ulkopuolelta tai yläpuolelta. Tunnus on risti, joka purjehtii samoja meriä kuin muutkin laivat, samoissa myrskyissä, samojen syvyyksien päällä, saman taivaan alla.

Risti on Kristuksen risti. Tässä laivassa kulkeminen merkitsee suostumista kanssakärsimiseen ja keskeneräisyyteen.

Det som djupast sett förenar oss är inte en gemensam förståelse av tron, inte ett gemensamt arbete i kärlek. Det som på djupet förenar oss är att vi är beredda att vara beroende av kärlek och ta emot kärlek. Därför kommer vi tillsammans inför Gud.

Se mikä meitä syvimmin yhdistää, ei ole yhteinen uskonymmärrys, ei yhteinen rakkauden työ. Syvimmin meitä yhdistää suostuminen rakkauden tarvitsijoiksi ja vastaanottajiksi. Siksi tulemme yhdessä Jumalan eteen.

Rakkauden kaksoiskäskyn jälkeen evankeliumi toteaa: Kukaan ei enää rohjennut kysyä Jeesukselta mitään. Kaikki oli siinä sanottu.

**

 

Arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle 1.6.2018

  • Posted on August 9, 2017 at 11:56

arkkipiispa_talon_edessa_pieni

Kuva: Arkkipiispan kanslia

Vuodesta 2010 alkaen arkkipiispana toiminut Kari Mäkinen on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle 1.6.2018. Järjestyksessään neljästoista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa saavuttaa eläkeiän ensi keväänä.

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli käsitteli asian tänään kokouksessaan ja päätti uuden arkkipiispan vaalista. Uusi arkkipiispa aloittaa tehtävässään kesäkuun alussa 2018. Tuomiokapitulin päätöksen mukaan arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018.

Äänioikeus arkkipiispan vaaleissa on arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä seurakuntien valitsemilla maallikkovalitsijoilla. Maallikkovalitsijoita on yhtä monta kuin hiippakunnan äänioikeutettuja pappeja ja lehtoreita eli 603. Äänivaltaisia ovat myös kaikki kirkolliskokousedustajat sekä hiippakuntavaltuustojen, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen jäsenet. Kaikkiaan äänioikeus vaaleissa on 1525 henkilöllä.

Kirkon uudistetun vaalilainsäädännön mukaisesti Turun arkkihiippakunnan äänioikeutettujen äänten painoarvoa vähennetään vaalin tulosta laskettaessa, jotta muiden hiippakuntien ja kokonaiskirkon vaikutus arkkipiispan vaalissa on vahvempi. Uudistuksen taustalla on arkkipiispan kokonaiskirkon tehtävien ja niiden merkityksen kasvu.

Arkkipiispaehdokkaan on oltava Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihitty pappi. Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Ehdokasasettelun aikataulu päätetään myöhemmin.

Ensi sunnuntai on kesän vilkkain konfirmaatiopäivä

  • Posted on June 16, 2017 at 14:06

book-2028317_640

Kirkot ympäri Suomen täyttyvät tulevana sunnuntaina iloisesta juhlaväestä kesän vilkkaimpana konfirmaatiopäivänä. Konfirmaatio on rippikoululaisten, heidän läheistensä ja koko seurakunnan juhla. Rippikoulun päättävään jumalanpalvelukseen osallistuu vuosittain puoli miljoonaa ihmistä.

Konfirmaatiojuhla on viime aikoina kehittynyt yhä nuorilähtöisempään suuntaan.

”On tärkeää, että nuorten kädenjälki näkyy konfirmaatiojumalanpalveluksissa. Ilo ja positiivisuus välittyvät parhaalla mahdollisella tavalla, kun nuoret saavat itse olla suunnittelemassa ja toteuttamassa heille merkityksellistä juhlaa”, Kirkkohallituksen rippikouluasiantuntija Jari Pulkkinen toteaa.

Rippikoululaisten ja isosten lisäksi myös kummeilla on konfirmaatiossa tärkeä tehtävä. Kummi tai nuoren muu läheinen saa olla alttarilla siunaamassa konfirmoitavaa.

Sukulaisten ja ystävien osallistuminen juhlaan on nuorelle tärkeää.

”Aika hyvillä fiiliksillä odotan konfirmaatiota. Se on ihan mukavaa, että kaikki sukulaiset tulee kattoon, mut vähän jännittää”, sunnuntaina Malmin kirkossa konfirmoitava Melissa Salkosalmi kertoo.

Suurimmissa seurakunnissa kirkot täyttyvät konfirmaatiovieraista lähes kesän jokaisena sunnuntaina.

Rippikoulu on säilynyt Suomessa elinvoimaisena ja vahvana osana suomalaista nuorisokulttuuria. Vuonna 2016 rippikouluprosentti oli 85,8 %, vuotta aiemmin vastaava luku oli 83,5%.


Konfirmaatio
Rippikoulu-uudistus 2017