You are currently browsing the Muut uutiset category
Displaying 1 - 4 of 4 entries.

Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy: Kristillinen usko ja suomalais-ugrilainen mielenmaisema kohtaavat

  • Posted on March 4, 2013 at 16:18

Pauliina Kainulaisen uusi teos Metsän teologia valottaa kristinuskon ja suomalaiskansallisen luontosuhteen yhtymäkohtia. Metsä on suomalaiselle paitsi paikka, myös syli ja koti. Se on ympäristö, joka muokkaa mielenmaisemaamme.

Kristinusko tuotiin Suomeenkin kolonialistisessa hengessä. Olisiko uskon tulkintamme toisenlainen, jos kristillisen uskon tarjoama ilosanoma olisi aidosti kohdannut vanhan suomalaisen mielenmaiseman? Tätä kysyy Pauliina Kainulainen. Keskustelussa syntyvät uudenlaiset – ja silti vanhat ja ehkä alkuperäiset – tulkinnat, joissa luonnon viisaus kohdataan.

Metsän teologia on kristinuskon kulttuurisesti ja ekologisesti mielekäs tulkinta. Se huomioi luonnon kantokyvyn ja kaikkien elollisten, niin ihmisten kuin eläinten, hyvinvoinnin. Metsän teologia on kuin kulkemista jatulintarhassa, ikiaikaisessa spiraalissa: askel askeleelta kokija pääsee syvemmälle, kohti keskusta, jossa Jumala, luonto ja oma itse kohtaavat.

Pauliina Kainulainen on kontiolahtelainen teologian tohtori ja pappi. Hänet tunnetaan ekoteologisena ajattelijana, joka huomioi tutkimusaiheissaan myös naisnäkökulman.

Pauliina Kainulainen: Metsän teologia. Kirjapaja 2013. 254 s. ISBN 978-952-247-411-7. Ovh. 32,30

Suomalaisteologit matkaavat Viron teologikokoukseen piispa Häkkisen johdolla 26.9.

  • Posted on September 17, 2012 at 16:45

Kirkon tiedotuskeskus 17.09.2012

Suomalais-ugrilainen teologikokous pidetään 26.-30.9. Viron Tartossa. 75-vuotisjuhlakokouksen teema on Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti – Kirkon missio muuttuvassa maailmassa. Järjestyksessään kokous on yhdestoista.

Kokousta isännöi Viron evankelis-luterilainen kirkko. Paikalle saapuvat Suomen, Unkarin ja Inkerin luterilaiset kirkot sekä Romanian unkarinkielinen luterilainen kirkko.

Suomen delegaatiota johtaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Hänen lisäkseen delegaatioon kuuluvat Itäsuomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen, kirkkoneuvosKimmo Kääriäinen, kirkkoneuvos Pekka Huokuna, kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja (Olarin srk), kirkkoherra, Pappisliiton pj Eija Nivala, työalasihteeri, pastori Tuula Vinko, työalasihteeri, pastori Saija Kronqvist(Oulun hpk), teol.yo. Antti Luoma sekä toimittaja, pastori Jussi Rytkönen.

Tänä vuonna pappeinkokoukseen liittyy myös suomalais-ugrilainen sotilaspastoreiden tapaaminen. Suomalaista kolmen sotilaspapin ryhmää johtaa uusi kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Suomen osalta kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen luo katsauksen Suomen luterilaisen kirkon nykytilanteeseen viimeisimmän nelivuotiskauden valossa, ja piispa Seppo Häkkinen pohtii alustuksessaan kirkon missiota ja sen tulevaisuuden haasteita. Kokous päättyy vierailuihin virolaisissa paikallisseurakunnissa.

Teologikokousperinne syntyi Suomen ja Unkarin evankelis-luterilaisten kirkkojen välillä vuonna 1927 alkaneen stipendiaattivaihdon hedelmänä. Ensimmäinen suomalais-ugrilainen teologikokous järjestettiin Budapestissa vuonna 1937.

Kokoukset aikajärjestyksessä:
Budapest 1937
Lappeenranta 1939
Budapest 1968
Iisalmi 1981
Budapest 1985
Valkeala 1989
Otepää 1993
Budapest 1996
Lapua 2000
Cluj / Kolozsvar 2004
Révfülöp 2008

Seurakuntien ja työterveyshuollon välinen yhteistyö toimivaa – kehitettävää pienissä seurakunnissa ja alentuneen työkyvyn tilanteissa

  • Posted on August 29, 2012 at 11:54

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa ollaan pääosin tyytyväisiä työterveyshuollon tarjoamiin palveluihin. Yksilöiden työssä jatkamiseen ja jaksamiseen liittyvissä asioissa olisi kuitenkin kehitettävää. Työterveyshuollon vaikuttavuutta ei monessa seurakunnassa ole myöskään arvioitu riittävästi.

 

Tulokset selviävät Kevan, Kirkon työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen keväällä 2012 toteuttamasta evankelis-luterilaisen kirkon työterveyshuoltotutkimuksesta.

 

Hieman yli 90 % vastaajista on tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan organisaatiossaan. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä arvioidaan, että erityisesti ennaltaehkäisevä työterveyshuoltotyö, kuten työpaikkaselvitykset onnistuvat hyvin.

– On hienoa, että seurakunnissa ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä työterveyshuollon toimintaan. Palvelujen hyödyntämiseen toivoisin kuitenkin vielä monen seurakunnan satsaavan, toteaa neuvottelupäällikkö Oili Marttila Kirkon työmarkkinalaitoksesta.

Keinot työkyvyttömyysriskin havaitsemiseksi vaihtelevasti käytössä

Monet vastaajat kokivat, että yksilöiden työssä jatkamiseen ja jaksamiseen liittyvissä asioissa olisi kehitettävää. Esimerkiksi vain noin puolet vastanneista arvioi työterveyshuollon onnistuneen hyvin masennusriskissä olevien työntekijöiden tunnistamisessa, toimenpide-ehdotuksien tekemisessä ikääntyvän työntekijän työssä jaksamisen tukemiseksi tai tiedon tuottamisessa henkilöstön hyvinvoinnista henkilöstöhallinnon käyttöön. Mitä pienempi seurakuntaorganisaatio, sitä tyytymättömämpiä ollaan näiden asioiden onnistumiseen.

Vain joka toinen vastaaja katsoo, että työterveyshuolto toimii aktiivisesti ottamalla yhteyttä esimiehiin tilanteissa, joissa työntekijöiden työkyky ja työssä jatkaminen on vaarantunut. Kaksi kolmesta seurakuntien henkilöstöasioista vastaavasta arvioi, että organisaation esimiehet ottavat aktiivisesti yhteyttä työterveyshuoltoon kyseisissä tilanteissa.

– Erot ovat melko suuret verrattaessa pieniä ja suuria organisaatioissa, erityisesti pienissä organisaatioissa esimiesten ja työterveyshuoltojen aktiivisuudessa olisi kehitettävää, arvioi tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka Kevasta.

Vastaajat eivät kaikissa tapauksissa ole varmoja siitä, tunteeko työterveyshuolto riittävästi työeläkelaitoksen ja Kelan tukimuotoja silloin, kun työntekijän työkyky on alentunut ja osaako työterveyshuolto tehdä riittävät selvitykset ja lausunnot jäljellä olevaa työkykyä ja sen hyödyntämistä ajatellen.

Mitä isompi organisaatio, sitä useammin aktiivisen tuen toimintatavat ovat käytössä. Aktiivisen tuen toimintatavan avulla työyhteisö ehkäisee ja ratkoo työssä selviytymisen ongelmia. Joka toinen vastaaja arvioi, että käytössä olevat aktiivisen tuen toimintatavat toimivat kokonaisuutena melko tai erittäin hyvin. Kehitettävää olisi erityisesti seurakutien esimiesten valmennuksessa aktiivisen tuen toimintatapoihin sekä toiminnan ja vaikuttavuuden seurannassa.

Työterveyshuollon vaikuttavuutta ei aina arvioida eikä tietoa hyödynnetä

Noin joka toinen seurakunta ilmoittaa, että työterveyshuollon vaikuttavuutta ei ole arvioitu lainkaan tai hyvin harvoin. Mitä suurempi organisaatio, sitä yleisempää säännöllinen vaikuttavuuden arviointi kuitenkin on.

– Työterveyshuoltoa ohjaavien lakien ja asetusten sekä Kevan muiden selvitysten mukaan työterveysyhteistyön kehittämisen yksi peruspilari on toiminnan vaikuttavuuden arviointi yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan. Tämän tutkimuksen valossa työterveysyhteistyön vaikuttavuuden arviointiin tulisi seurakunnissa erityisesti panostaa lähitulevaisuudessa, toteaa ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Kevasta.

Seurakuntaorganisaatioiden päättäjät (kirkkovaltuusto tai kirkkoneuvosto) hyödyntävät korkeintaan satunnaisesti työterveyshuollon tuottamaa tietoa ja osaamista. Kehitettävää olisi myös työterveyshuollon tietotaidossa, sillä hieman alle puolet vastanneista seurakunnista (43 %) ilmoittaa, ettei työterveyshuollon tuottamaa tietoa ja mittareita ole käsitelty koskaan kirkkovaltuuston tai kirkkoneuvoston kokouksissa.

Yhteistyö seurakunnan ja työterveyshuollon välillä riippuu seurakunnan koosta, suurissa organisaatioissa yhteistyö on säännöllistä, kun taas pienissä yhteistyö puuttuu.

Työterveyshuoltopalveluiden järjestäminen

Seurakuntien työterveyshuollon palveluiden järjestämisessä on eroja. Alle 50 työntekijän organisaatioissa palvelut oli yleisimmin järjestetty kunnan terveyskeskuksessa ja yli 100 työntekijän organisaatioissa yksityisessä lääkärikeskuksessa.

Työterveyshuollon palvelut kattoivat yleisimmin lakisääteisen työterveyshuollon ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Mitä suurempi organisaatio, sitä enemmän on resursseja järjestää myös laajemmat työterveyshuoltopalvelut eli sitä yleisemmin työterveyshuollon piirissä olivat myös erikoislääkärikonsultaatiot.

Tutkimukseen vastasi 254 seurakuntien ja seurakuntayhtymien talouspäällikköä tai kirkkoherraa, vastausaktiivisuus oli 82 %. Vastaajat työskentelivät organisaatioissa, joiden koko vaihteli alle 20 henkilön työyhteisöstä yli 100 henkilön organisaatioon.

Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 31,8 miljardia euroa (30.6.2012). Palveluksessamme on noin 520 henkilöä.

Pekka Särkiöstä uusi kenttäpiispa

  • Posted on August 27, 2012 at 13:07

Pääesikunta tiedottaa: Pekka Särkiöstä uusi kenttäpiispa

Vapaa julkaistavaksi

Tasavallan presidentti on elokuussa päättänyt, että kirkkoherra Pekka Särkiö nimitetään kenttäpiispan virkaan 1. syyskuuta 2012. Kenttäpiispa johtaa ja valvoo puolustusvoimien hengellistä työtä sekä sotilaspappeja.

Teologian tohtori Pekka Särkiö on vuodesta 2001 toiminut Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherrana. Aikaisemmin hän on työskennellyt Tampereen hiippakunnan pappisasessorina, Keski-Lahden seurakunnan III kappalaisena, Suomen Akatemian projektitutkijana, Helsingin yliopistossa muun muassa assistenttina ja dosenttina sekä Lahden Joutjärven seurakunnan virallisena apulaisena. Teologian kandidaatin tutkinnon Särkiö on suorittanut Helsingin yliopistossa vuonna 1989 ja papiksi hänet on vihitty Tampereella vuonna 1989. Teologian tohtorin tutkinnon Särkiö on suorittanut Helsingin yliopistossa vuonna 1994.

Kenttäpiispa johtaa ja valvoo puolustusvoimien hengellistä toimintaa sekä sotilaspappien työtä joukko-osastoissa. Hän on myös kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen jäsen. Kenttäpiispan virka täytetään nyt ensimmäistä kertaa viiden vuoden määräajaksi.