You are currently browsing the Yleiset uutiset category
Displaying 1 - 10 of 133 entries.

Kirkon tekemää hyvää ei aina nähdä

  • Posted on August 16, 2018 at 11:31

church.steeple.cross_

Monille on yllätys, kuinka paljon kirkko tekee hyvää tavallisten ihmisten arjessa. Muut kuin kirkolliset toimitukset, esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyö sekä diakoniatyö vanhusten ja vähävaraisten perheiden auttamiseksi muodostavat valtaosan, jopa neljä viidesosaa kirkon työstä. 

Tämä tavallisten ihmisten tekemä arkinen, lähimmäisten elämää rikastuttava työ valitettavan usein unohtuu, kun kirkkoa kritisoidaan, muistuttaa toiminnanjohtaja Paula Aaltonen Kirkon alat ry:stä.

Kirkon sisällä työmoraalin keskeinen sisältö on, että työntekijä palvelee lähimmäisiään ja yhteiskuntaa arkisella työllään. Kutsumus työhön on rikkaus, mutta se merkitsee myös psyykkistä kuormitusta pitkine, usein viikonloppuun sijoittuvine työpäivineen. Tämän lisäksi työssä kohdataan elämän suuret surut ja vaikeudet, mutta myös ilon hetket. Tähän kaikkeen tarvitaan taitoa löytää lohdutuksen sanoja ja aikaa, samalla kun työhön kuuluvat käytännöllisetkin asiat on hoidettava.

– Onneksi seurakunnissa osataan myös tukea työntekijöitä. Kirkon alat on kristillistä työtä tekevien ammattiliitto ja olemme yhdessä työnantajapuolen kanssa käynnistäneet laajan Kirkon työelämä 2020 -luvulla -ohjelman eli Kirtekon. Siinä työnantaja ja työntekijät yhdessä työelämän kehittämisen ammattilaisten kanssa ratkovat työelämän ongelmia. Tavoitteena on, että Kirteko osaltaan edistää kirkon rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Onnistumiset toimivat myös esimerkkeinä muille, joten kaikkien ei tarvitse keksiä samaa pyörää uudelleen, iloitsee Aaltonen.

 

Teksti: Maija-Liisa Saksa

www.kirkonalat.fi

Lähetys kumpuaa ilosta ja rakkaudesta – Lähetyksen kesäpäivillä siunattiin sunnuntaina yhdeksän uutta lähetystyöntekijää

  • Posted on June 17, 2018 at 20:14

lahetystyontekijoiksi_siunaaminen_kuva_mikko_saari

Lähetystyöntekijöiksi siunaaminen kuva: Mikko Saari

Yhdeksän uutta lähettiä siunattiin Lähetyksen kesäpäivillä lähetystyöntekijöiksi. Tapahtuman päättäneessä kiitosjuhlassa puhui muslimista kristityksi kääntynyt henkilö, joka työskentelee nyt Lähi-idässä.

Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg käsitteli sunnuntaiaamun raamattuluennossaan kristityn identiteettiä. Lindberg tutki aihetta Paavalin sanojen valossa: ”Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne.” Ef. 3:16

– Pysyvä titteli jokaiselle kristitylle on Jeesuksen opetuslapsi. Opetuslapseus ei ole vain tehtävä, vaan se on myös ja ennen kaikkea identiteetti, Lindberg sanoi.

– On oleellista mihin kirkossamme katsotaan kristityn identiteetin perustuvan.

– On olemassa miehiä ja naisia, eri rotuja, kieliä ja kansallisuuksia. Ihmisen arvo tai identiteetti ei perustu yhteen tai useampaan ryhmäominaisuuteen, vaan Jumalan lapseuteen, joka yhdistää yli erilaisuuden. Kristillinen ihmiskuva nousee kaikessa yhteisöllisyydessään yksilön arvosta suhteessa Jumalaan, Lindberg sanoi.

Lindberg kertoi huomanneensa suomalaisessa julkisessa keskustelussa vahvan vastakkainasettelun. Kaikessa nähdään hänen mukaansa ”valtaa ja hyväksikäyttöä ja lyödään kiilaa esimerkiksi sukupuolten välille”.

– Ihmisiä ei nähdä yksilöinä vaan heidät luokitellaan johonkin ryhmään. Heitä arvioidaan ryhmän jäsenyyden kautta ja erilaiset ryhmät laitetaan vastakkain.

– Mutta vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen erilleen ajavaa vastakkainasettelua käyttäen ei ole kristillistä, Lindberg totesi.

– Esimerkiksi naisten tasa-arvoisten oikeuksien ajamisen ei tule tapahtua asettamalla naiset ja miehet vastakkain.

– Ihmisarvomme ei perustu sukupuoleen, varallisuuteen, rotuun tai muihin vastaaviin tekijöihin. Olemme ihmisinä arvokkaita siksi, että Jumala on luonut meidät, ja Jeesus on kuollut meidän kaikkien puolesta.

Matteuksen kutsumuksen jatkajat

Aamupäivän ehtoollisjumalanpalvelus toi telttaan ja kirkkosaliin yli 700 juhlavierasta. Messun yhteydessä toimitettiin myös lähetystyöntekijäksi siunaaminen, jossa yhdeksän lähettiä varustettiin rukouksin lähetystyöhön. Pastori Mauri Tervonen vertasi lähetystyöhön lähtemistä tilanteeseen, jonka evankelista Matteus koki Jeesuksen vieraillessa tämän kodissa.

– Todennäköisesti Matteus tuon vierailun jälkeen palasi monesti Jeesuksen sanoihin: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.” Siinä Kristus tiivisti kristillisen uskomme ytimen arjen keskelle.

– Jeesus näki Matteuksen sisimpään, ja Kaikkivaltias näkee meidänkin elämämme jokaisen kohdan ikuisuuteen asti.

Jeesuksen rakkaus Matteusta kohtaan teki Matteuksesta lähetystyöntekijän.

– Te olette kuin jatkokertomus tälle Matteuksen evankeliumin tekstille, Tervonen sanoi uusille lähetystyöntekijöille

– Jeesuksen lähetyskäsky konkretisoituu tässä hetkessä. Jumala kutsuu sanomansa viejiksi meitä, armahdettuja syntisiä. Hän on kanssanne maailman loppuun asti.

Pysyvä ilo Jeesuksessa

Päätöstilaisuuden lennokkaasta ja hauskasta puheesta vastasi anonyyminä esiintynyt Lähi-Idästä saapunut kristitty, joka julistaa ilosanomaa muslimien keskuudessa. Hän kertoi menettäneensä koko perheensä kääntyessään muslimista kristityksi.

– Voimme nauttia Jumalasta enemmän yhdessä, ja siksi hän perusti kirkon. Saamme iloita Herrasta, ja siksi lähetämme lähettejä. Monilla kansoilla ei vielä ole todellista toivoa, koska he eivät tunne Jeesusta. Heillä on vain hetkellisiä iloja. Kaikki kirkon ulkopuolella rohkaisee vain itsekeskeisyyteen: ”Katsokaa minua, kuunnelkaa minua”.

Puhujan mukaan kestävä onni kiinnittyy ikuiseen elämään.

– Minun tulee vähetä, ja Jeesuksen tulee kasvaa.

– Jumalan tehtävä on avata ihmisten silmät näkemään evankeliumi, mutta meidän tulee todistaa siitä.

Hän korosti, että Jumala hallitsee kaikkia tapahtumia.

– Luuletteko, että Jumala ei näe nälänhätiä, sotia, ihmiskauppaa, vihaa, rasismia tai kristittyjen vainoja? Tähän vastaa yksi jae Raamatusta: Jeesus itki. Jeesus näkee. Jumala on kanssamme.

Lähetyksen kesäpäivät järjestettiin Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 15.–17.6.2018 Lähetysyhdistys Kylväjän ja Suomen Raamattuopiston yhteistyönä. Tapahtumaan osallistui yli 2000 ihmistä. Ensi vuonna Lähetyksen kesäpäivät järjestetään 14.–16.6.2019 Kylväjän ja Hyvinkään seurakunnan yhteistyönä.

Virkaten lämpöä Jaalan kirkkoon

  • Posted on June 15, 2018 at 17:32

Jaalan virkkuukirkko

Jaalan kirkko täyttää 140 vuotta ja sen kunniaksi jaalalaiset aikovat virkata 100 istuinalustaa puupenkeille. – Tarkoitus on lainata istuinalustat tapahtumia varten ja ne voi palauttaa taas seuraavaa käyttöä varten, kertoo Jaalan kappalainen Minna Tanska.

Pappi idean äitinä

Ajatus istuinalustoista tuli Jaalan kappalaiselta Minna Tanskalta: – Mielestäni kirkon penkit ovat kovia ja talvella kylmiäkin. Itse virkatuista istuinalustoista tulee lämmin kädenojennus vierailijoille, kertoo Jaalan lähetyssihteeri Susanna Roitto

Idea jalostui Jaalan kirkonkylän kinkereillä Irmeli Salosen kodissa. – Jaalan lähetyspiirissä on käynyt vähänlaisesti väkeä ja mietin sille vaihtoehtoja. Minnan ehdotettua istuinalustojen virkkausta innostuin heti, kertoo Susanna Roitto. – Sipun Leena oli lahjoittanut Irmelille muutaman kauniin alustan ja oli itse paikalla. Niinpä taitaja ja tekijät olivat samassa tilassa ja idea alkoi elää, kertaa Roitto. – Olin juuri hakenut peräkärryllisen matonkuteita, joten materiaalitkin olivat valmiina, kertoo seurakunnan puuhanainen Irmeli Salonen.

Virkkuukirkossa saa tehdä käsitöitä

– Lähetyksen vastuuryhmän kokouksessa esittelimme idean muille ja ajatus sai kannatusta. Minna-pappi tuli ehdottaneeksi Virkkuukirkon järjestämistä. Luontevaksi paikaksi tuli juhannuksen jälkeinen sunnuntai, joka on muuten hyvin hiljainen pyhä. Vähän käsityön ja jumalanpalveluksen yhdistäminen mietityttää, mutta papin siunaus rohkaisi meitä, kertoo Irmeli Salonen.

– Kerrankin on siis lupa tehdä käsitöitä kirkossa! Joidenkin on helpompi keskittyä kuuntelemiseen, kun samalla on käsillä jotain tekemistä. Mukaan voi ottaa oman käsityön tai kirkon takaosasta virkkuukoukun ja kuteita, kertoo Susanna Roitto – Emme me lankoja tai kuteita halua siunata vaan ne kädet ja ihmiset, jotka silmukoiden ja virkkausten kautta tekevät hyvää lähimmilleen. Lähetystyössä villasukkien siunaus on moninkertainen, kun ensin tekijä tulee siunatuksi työllään, ostaja saa lämpimät jalat tai lahjoittaa ne eteenpäin. Ja vielä tuotto menee siunaukseksi lähetyskentälle, iloitsee Roitto.

Kesäkahvilasta lähtölaukaus

Jaalan perinteinen lähetyskahvila Jaalan kirkossa toimii virkkausprojektin päämajana kesän ajan. Sieltä löytyy valmista kudetta, leikattavia kuteita, virkkuukoukkuja, ohjeita ja malleja. – Jokainen saa osallistua kykyjensä ja voimiensa mukaan. Joku voi hakea materiaalit ja ohjeet ja tehdä työtä kotona, toinen virkata kesäkahvilassa kerroksen tai pari tai vaikka koko päivän. Jollekin taas pelkkä kuteiden leikkaaminen kahtia voi riittää, sitäkin on mukavampi tehdä parityönä niin että toinen avaa paksua kudetta ja toinen leikkaa, Irmeli Salonen vinkkaa. – Ohjeetkin ovat summittaiset, jokainen kun tekee työtä käsialansa mukaan.

 
Jaalan kirkon 140 v. juhla 2.12. klo 10
– tavoitteena 100 kpl virkattuja istuinalustoja

Virkkukirkko su 24.6. klo 10 Jaalan kirkossa
– oman käsityön saa ottaa mukaan, tarvikkeita myös kirkon takaosassa
– kirkkokahvilla virkkuuprojektin esittelyä

Lähetyksen kesäkahvila
– ti ja to klo 10-15 Jaalan kirkon seurakuntasalissa

Inkeroisten kirkko avoinna kesäkeskiviikkoisin Alvar Aalto -kierrosten yhteydessä

  • Posted on June 13, 2018 at 11:47

Inkeroisten kirkko_alttari_kuva Kouvolan kameraseura

Kuva: Kouvolan kameraseura

Inkeroisten kirkko on tänä kesänä avoinna Ankkapurhasta Alvar Aaltoon –kävelykierrosten yhteydessä keskiviikkoisin 13.6.-29.8. klo 18-18.30. Kouvolan matkailuoppaat ry:n järjestämillä kävelykierroksilla tutustutaan Ankkapurhan alueeseen ja Alvar Aallon luomuksiin Kouvolassa. Kävelykierroksia järjestetään 29. elokuuta saakka keskiviikkoisin kello 17.30-19.00.
– Anjalankosken seurakunnassa on otettu ilolla vastaan mahdollisuus pitää auki Inkeroisten kirkkoa Alvar Aalto -kierrosten aikana, kertoo Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra Eija Murto.

– Kaunis Inkeroisten kirkko on osa opastettua kierrosta ja kirkkoon pääsee myös sisälle tutustumaan. Koska Anjalankosken seurakunnassa ei ole varsinaista tiekirkkoa, niin tämä on erittäin hieno asia! Kaupungin aloite on myönteinen signaali halusta yhteistyöhön. Tämän kesän kokemusten perusteella mietimme jatkoa ja keskustelemme tulevien kesien mahdollisuuksista.

Inkeroisten kirkko valmistui vuonna 1910 ja se edustaa jugend-arkkitehtuuria. Muodoltaan tämä kivikirkko on niin sanottu pitkäkirkko. Inkeroisten kartonkitehtaan omistajat rakennuttivat kirkon Inkeroisten kylään tehtaanmäelle, työväestön asuntojen läheisyyteen. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Birger Federley. Alttariseinällä on Veikko Vionojan suunnittelemat värikkäät ikkunalasit sekä Viljo Savikurjen tekemä pronssinen krusifiksi. Kirkkoon mahtuu 350 henkilöä, ja sinne on invaluiska.

Ankkapurhasta Alvar Aaltoon -kävelykierrokset keskiviikkoisin 13.6.-29.8. klo 17.30-19
Kävelykierrokselle lähdetään Teollisuusmuseon toimiston edestä, Pasilantie 1, Inkeroinen. Kierroksella tutustutaan Ankkapurhankosken partaalle 1872 perustettuun puuhiomon puutarhamaiseen tehdaskylään, jonne arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli vuosina 1937-1956 paperitehtaan, kymmeniä asuinrakennuksia sekä lähialueelle koulun ja kokonaisen omakotitaloalueen. Kierroksen järjestää Kouvolan matkailuoppaat ry. Kierros toteutuu jos on yksikin osallistuja. Kävelykierros 5 €/henkilö. Alle 15-vuotiaat aikuisen seurassa maksutta.

Inkeroisten kirkko avoinna keskiviikkoisin 13.6.-29.8. klo 18-18.30

Rautaista raamattuopetusta, muslimien kohtaamista ja lapsille omaa ohjelmaa Lähetyksen kesäpäivillä

  • Posted on June 11, 2018 at 15:33

lahde-lahemmas-a4

Lähetyksen kesäpäivät järjestetään Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 15.–17.6. Luvassa on aimo annos lähetyselämää, rukousta, opetusta, liikuntaa ja yhteyttä. Lähetyksen kesäpäivillä on ohjelmaa kaikenikäisille: lapsille, nuorille ja aikuisille. Musiikkia löytyy myös joka makuun ja erityisesti nuorempaa polvea on huomioitu monipuolisilla iltakonserteilla.

Päivillä on mukana monia lähettejä ja vieraita ympäri maailmaa, esimerkiksi Aasiasta ja islamilaisilta alueilta. He kertovat kuulumisia siitä työstä, missä he saavat olla mukana, ja mitä Jumala eri puolilla maailmaa tekee. Viikonlopun aikana on erityisesti esillä muslimien parissa tehtävä työ.

–Meillä on tänä vuonna vieraana Lähi-Idän muslimialueelta kristityksi kääntynyt henkilö, joka kertoo oman elämäntarinansa. Saamme kuulla, mitä on muslimien kohtaaminen, ja miten heitä voi johdattaa lähemmäs Jumalaa sekä kulkea heidän kanssaan sitä tietä, jolle Jumala heitä kutsuu, kertoo Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg.

–Useat ovat toivoneet kesäpäiville entistä enemmän Raamatun opetusta. Raamattutunteja on joka päivä, ja lisäksi lauantaina on aamusta iltapäivään jatkuva raamattuopetussarja. Luotettuina raamatunopettajina ovat muun muassa Jukka NorvantoMarja-Kaarina Marttila ja Eero Junkkaala, iloitsee Hanna Lindberg.

–Samaan aikaan on tarjolla lähettien kuulumisia ja lähetyselämän kirjoa eri puolilta maailmaa sekä rukousta. Liikunnan ystäville on luvassa toiminnallista tekemistä urheilulähetystyön merkeissä, jatkaa Lindberg.

Lapsille on varattu omaa ohjattua toimintaa. Alle kouluikäisille on tarjolla Muksula, ja koululaisille oma ohjelmansa. Päivien Lähde lähemmäs -teemaa pohditaan lasten kanssa muun muassa nukketeatterin keinoin. Ohjelmassa on Raamattuun perehtymistä sekä monipuolista liikuntaa ja muuta yhteistä tekemistä.

Lisätietoja Lähetyksen kesäpäivistä löytyy Kylväjän sivuilta (www.kylvaja.fi/kesapaivat), jonne on koottu ohjelma, tietoa majoituksesta ja muita käytännön asioita. Kesäpäivät järjestää yhteistyössä Lähetysyhdistys Kylväjä ja Suomen Raamattuopisto.

Heinäkuun herättäjäjuhlilla kokoonnutaan Kalevaan taivasalle

  • Posted on May 28, 2018 at 15:16

herattaja-10843-3218a1e5ecc8a6ade6eb2ea0ffb15ee0

Tampereella Kalevan kirkon ympäristössä on heinäkuun alussa kuhinaa, kun alueelle saapuu tuhansia herättäjäjuhlien juhlavieraita. Herättäjäjuhlat 6.-8.7. ovat herännäisyyden eli körttiläisyyden suurin vuosittainen tapahtuma, ja ne järjestetään tänä vuonna Liisanpuistossa Kalevan kirkon kyljessä. Viikonlopun aikana juhlille osallistuu arviolta 30 000 henkeä.

Juhlille toivotetaan tervetulleiksi kaikki Tampereen seudun asukkaat. Juhla-alueelle on vapaa pääsy, ja paikalle voi tulla kaikessa rauhassa kuuntelemaan, katselemaan ja vaikka syömään jäätelön tai juomaan kahvit. Liisanpuistoon ei pystytetä monista hengellisistä kesäjuhlista tuttua jättitelttaa, vaan juhlat pidetään taivasalla. Juhlien juhlakentällä järjestetään viikonlopun aikana useammat seurat ja sunnuntaina messu, joka myös televisioidaan. Körttien noin tunnin kestävissä seuroissa vuorottelevat lyhyet puheet ja Siionin virret. Seurapuhujiksi ovat lupautuneet muun muassa kansanedustaja, Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtaja Pekka Haavisto, näyttelijä Laura Malmivaara, Tampereen pormestari Lauri Lyly ja Tampereen piispa Matti Repo.

Juhlilla on laaja oheisohjelma, jossa korostuvat erityisesti konsertit. Suojaavat siivet -konsertissa Tuomiokirkossa kuullaan Siionin virsiä, työväenlauluja ja tekstejä vuodelta 1918, esiintyjinä ovat muun muassa Laura MalmivaaraHeikki HelaJaakko Löytty sekä näyttelijät Eriikka Väliahde ja Tuomas Juntunen. Konsertti pidetään kahteen kertaan: tiistaina 3.7. klo 19 ja lauantaina 7.7. klo 20.30.

Perjantai-iltana Sorsapuistossa voi osallistua leppoisaan piknik-konserttiin, jossa lauletaan ja laulatetaan monille tuttuja rippikoululauluja vuosien varrelta. Tilkkutäkki-konsertissa esiintyvät muun muassa Jaakko Löytty ja Pekka Simojoki ja monet muut gospel-muusikot Tampereen seudulta.

Muualta saapuvat juhlavieraat majoittuvat hotelleiden ja koulumajoituksen lisäksi telttakylään Kiovanpuistoon Uintikeskuksen lähettyville ja asuntovaunualueelle Sorsapuiston kentälle. Juhlien pysäköintialue sijaitsee Hakametsän jäähallin pihassa, josta on bussikuljetukset juhla-alueelle. Kauempaa tulevia juhlavieraita on kannustettu saapumaan Tampereelle julkisilla liikennevälineillä, mutta juhlaliikenne aiheuttaa varmasti jonkin verran ruuhkia Kalevan ja Hakametsän seudulle.

Juhlien järjestäjinä toimivat Tampereen ev.lut. seurakunnat, Herättäjä-Yhdistys ry ja Tampereen kaupunki. Juhlat toteutetaan pääosin talkoovoimin. Juhlia valmistelemassa on ollut noin pari sataa aktiivia, ja juhlaviikonloppuna erilaisiin tehtäviin etsitään jopa 1200 talkoolaista. Muutaman tunnin talkoovuorosta saa palkkioksi pullakahvit ja t-paidan, pidempään talkoileville tarjotaan myös ruokaa ja majoitusta.

Herättäjäjuhlien verkkosivut: herättäjäjuhlat.fi
Herättäjä-Yhdistyksen verkkosivut: h-y.fi

Kirkon ensimmäinen tasa-arvopalkinto tuomiorovasti Satu Saariselle

  • Posted on May 22, 2018 at 18:29

Satu Saarinen

Arkkipiispa Kari Mäkinen jakoi tiistaina 22.5.2018 Kirkon ensimmäisen tasa-arvopalkinnon Oulun tuomiorovasti Satu Saariselle.
Palkintoperusteissa korostettiin erityisesti tuomiorovasti Saarisen työtä sukupuolten tasa-arvon edistämisen hyväksi. Kuvaaja: Aarne Ormio

Arkkipiispa Kari Mäkinen jakoi tiistaina 22.5.2018 Kirkon ensimmäisen tasa-arvopalkinnon Oulun tuomiorovasti Satu Saariselle. Palkinnosta päätti kirkkohallituksen täysistunto.

Palkintoperusteissa korostettiin erityisesti tuomiorovasti Saarisen työtä sukupuolten tasa-arvon edistämisen hyväksi.

”Satu Saarinen on tutkinut väitöskirjassaan naisten asemaa kirkossa ja rohkeasti puolustanut sukupuolten tasa-arvoa käytännön työssä. Saarisen valinta istuu hyvin vuoteen 2018, jolloin on kulunut 30 vuotta pappisviran avaamisesta naisille. Saarinen on nuori kirkon johtaja alueella, joka on perinteisesti ollut miesjohtajien aluetta”, kirkkohallituksen johtava asiantuntija Kari Latvus kertoi palkintoperusteista.

Palkinnon saaja sai rahapalkintona 5 000 euroa käytettäväksi itse valitsemaansa kohteeseen tasa-arvotyössä. Tuomiorovasti Saarinen aikoo kohdistaa palkintorahat Vuolle Setlementin Oulun Tyttöjen ja Poikien talojen seksuaalikasvatustyöhön.

”Tasa-arvoon, tasavertaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset ovat minulle tärkeitä ja olen onnekas, kun olen voinut työni, tutkimukseni sekä vapaaehtoistoiminnan kautta pitää esillä näitä teemoja ja tehdä myös omalta osaltani työtä tasa-arvon toteutumisen eteen. Pohjois-Pohjanmaalla on tähän työhön aivan erityinen alueellinen tarve. Muun muassa kouluterveyskyselyissä ja Tyttöjen talojen tekemässä kartoituksessa on noussut esiin seksuaalisuutta rikkovien väkivallan tekojen yleisyys kaikkien sukupuolten kohdalla. Rikkoutumaton kasvurauha seksuaaliterveyden alueella on hyvän elämän ja tasapainoisen aikuisuuden pohja”, Saarinen sanoi.

Kirkkohallitus perusti tasa-arvopalkinnon vuonna 2017, ja se myönnetään jatkossa joka toinen vuosi. Palkinnon myöntämisen perusteita ovat sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen, eettisten arvojen vahvistaminen ihmisten ja ihmisryhmien tasa-arvoisessa kohtelussa, inhimillisyyttä ja ihmisen arvoa edistävä, pitkäjänteinen työ tai uusi innovaatio tasa-arvokysymyksissä ja erityisesti heidän tukeminen, jotka eniten kärsivät epätasa-arvosta ja sen seurauksista.

Radiojumalanpalvelus Kuusankosken kirkosta 20.5.2018

  • Posted on May 14, 2018 at 16:12
Kuusankosken_kirkontorni_Ulla_Maija Hiltunen

  Ensi sunnuntaina 20.5. radioidaan jumalanpalvelus Kuusankosken kirkosta suorana lähetyksenä kello 10 Ylen Radio 1 –kanavalla. Helluntaipäivänä 20. toukokuuta radioidaan jumalanpalvelus Kuusankosken kirkosta suorana lähetyksenä kello 10 Ylen Radio 1 –kanavalla. Jumalanpalvelukseen osallistuvia pyydetään olemaan paikalla vähintään kymmenen minuuttia ennen suoran lähetyksen alkamista. Jumalanpalveluksessa saarnaa pastori Mirva Lehtinen, ja liturgina on pastori Satu Leino. Tekstinlukijana Ulla Ekholm. Kanttorina on Marianne Pellinen,  Jarmo Kukkonen johtaa Kuusankosken kirkkokuoroa ja säestävää yhtyettä. Jumalanpalveluksessa lauletaan virret: 567, 125, 454,  339:1,4.. Jumalanpalveluksessa kuullaan muun muassa Jarmo Kukkosen säveltämät laulut Anna-Mari Kaskisen teksteihin: ”Saavu keskellemme” ja ”Kiitoslaulu”. Helluntaina vietetään myös Kaatuneitten muistopäivää, ja kirkkokuoro laulaa saarnan aikana Veteraanin iltahuudon.

Naispapit yksin lasikaton kanssa ja kanttorit vaarassa uupua: AKIn vuoden 2018 jäsentutkimuksen alustavia tuloksia

  • Posted on May 3, 2018 at 19:38

church-steeple

Kirkon akateemisten vuoden 2018 jäsentutkimus toteutettiin Kanttori-urkuriliiton, Pappisliiton ja Teologiliiton jäsenille alkuvuodesta 2018. Kyselyyn vastasi 858 vastaajaa. Tutkimuksesta julkaistaan laajempi raportti elokuussa.

Pappien ja kanttorien työorientaatio uudistuu

Sekä papeilla että kanttoreilla ensisijaisessa työorientaatiossa on havaittavissa muutoksia. Työtään ennen muuta toimeentulon takia tekevien osuus on noussut erityisesti kanttoreiden osalta (25 % kanttoreista ja 11 % papeista vuonna 2018; 8 % kanttoreista ja 5 % papeista vuonna 2014). Samaan aikaan kokemus työstä Jumalan antamana kutsumustehtävänä on vähentynyt sekä pappien että kanttorien keskuudessa (20 % kanttoreista ja 33 % papeista vuonna 2018; 31 % kanttoreista ja 40 % papeista vuonna 2014).

Toimeentulo-orientaatio oli eniten edustettu nuoremmissa ikäryhmissä (58 % alle 35-vuotiaista kanttoreista). Vastaavasti kutsumusorientaatio joko elämäntehtävänä tai Jumalan antamana kutsumustehtävänä oli tyypillisempi varttuneemmissa ikäryhmissä (yht. 34 % yli 55-vuotiaista kanttoreista).

– Papin ja kanttorin työtä ensisijaisesti toimeentulonsa kautta hahmottavien määrän kasvu on mielenkiintoinen ilmiö. Se lienee yhteydessä myös siihen, mitkä osa-alueet jäsenemme kokevat työssään keskeisiksi. Perinteisten hengellisten tehtävien merkitys näyttää vähentyneen ja yhteiskunnallisen toiminnan merkitys kasvaneen jäsentemme keskuudessa, toteaa Kirkon akateemisten toiminnanjohtaja Jussi Junni.

Toimeentulo kiinnostaa aiempaa enemmän

Tyytyväisiä työstä saamaansa taloudelliseen korvaukseen oli 39 % kanttoreista ja 60 % papeista. Tyytymättömiä työstä saamaansa taloudelliseen korvaukseen puolestaan oli 39 % kanttoreista ja 24 % papeista. Merkille pantavaa on kanttorien tyytyväisyyden vähentyminen ja tyytymättömyyden lisääntyminen verrattuna vuoteen 2014: silloin tyytyväisiä työstä saamaansa taloudelliseen korvaukseen oli 47 % ja tyytymättömiä 35 % kanttoreista.

Tyytyväisimpiä palkkaukseensa olivat kristillisten järjestöjen työntekijät (83 %) sekä kirkon keskushallinnon työntekijät (73 %). Tyytymättömimpien joukkoon kuuluvat kaikentasoisten kanttorinvirkojen haltijat sekä perheneuvojat.

– Erityisesti muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävän kanttorinviran palkkaus on usein kovin vaatimaton. Alimman tason kanttorinviran n. 2 300 euron peruspalkka ei vastaa koulutusta ja työn vaativuutta, Junni jatkaa.

Kanttorien tyytyväisyyden ja jaksamisen heikkeneminen huolettaa

Keskimäärin papit ja kanttorit ovat tyytyväisiä työhönsä – 72 % kanttoreista ja 84 % papeista olivat erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä työhönsä kokonaisuutena. Kanttorien osalta on kuitenkin tapahtunut muutosta aikaisempaan – vuonna 2014 tyytyväisiä työhönsä oli vielä kanttoreistakin 84 %; nyt 15 % kanttoreista ilmaisee olevansa työhönsä tyytymättömiä. Tyytyväisimpiä työhönsä olivat perheneuvojat (92 %) ja järjestötyöntekijät (88 %).

Pappien ja kanttorien ero näkyy myös uupumismittareissa. Useimmiten vastaajat kokivat, että töitä on paljon, mutta että he enimmäkseen selviävät työkuorman kanssa (51 % kanttoreista, 54 % papeista). Välillä tai jatkuvasti jaksamisongelmia kokee 31 % kanttoreista ja 21 % papeista; erityisesti jaksamisongelmia kokevien kanttorien määrän nousu 22 %:sta vuodesta 2014 on merkille pantavaa.

– Erityistä huolta kannan niistä, jotka ovat vaarassa uupua työkuorman alle. Jossain määrin tämä liittynee kirkon taloudelliseen tilanteeseen, joka huolettaa jäseniämme edelleen. Virkojen vähentämisen seurakunnista pitäisi johtaa myös työmäärän vähentämiseen. Tässä seurakunnilla on priorisoinnin paikka, Junni toteaa.

Naispapit ovat yksin lasikaton kanssa

Naisten johtajuutta kirkossa kannatetaan papiston keskuudessa enemmän kuin kanttoreiden keskuudessa. Kirkkoherroiksi enemmän naisia haluaisi 53 % papeista ja 26 % kanttoreista, piispoiksi 69 % papeista ja 37 % kanttoreista sekä muihin kirkon johtotehtäviin 69 % papeista ja 37 % kanttoreista.

Asenteet ovat kuitenkin vahvasti sukupuolittuneet. Naispuolisista papeista kirkkoherroiksi enemmän naisia haluaa (vastaus “täysin samaa mieltä”) 65 %, piispoiksi 73 % ja muihin kirkon johtotehtäviin 70 %, miespuolisista papeista vastaavasti vain 23 %, 32 % ja 27 %. Miespuolisten pappien asenteet naisten johtotehtäviä kohtaan ovat lähempänä kanttoreiden, sekä miesten että naisten (“täysin samaa mieltä” vaihteluväli 10–32 %), kuin naispuolisten pappien asenteita.

– Sukupuolten väliset erot naisten johtotehtäviä kohtaan ovat papiston keskuudessa hämmentävät suuret. Ei ihme, että naiset kokevat jäävänsä yksin murtamaan lasikattoja. Tasa-arvon pitäisi olla kaikkien yhteinen asia, Junni sanoo.

Asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan muuttuneet nopeasti

Pappien asenteet samaa sukupuolta olevien parien siunaamista ja vihkimistä kohtaan ovat muuttuneet vuodesta 2002 lukien päinvastaiseksi. Vuonna 2002 papeista vain 24 % kannatti samaa sukupuolta olevien parien kirkollista siunaamista ja 62 % vastusti. Vuonna 2018 siunaamisen kannattajia on papeista 69 % ja vastustajia enää 22 %.

Myös samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä kohtaan pappien näkemykset ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Vuonna 2018 samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä kannatti papistosta 55 % ja vastusti 34 %, kun vuonna 2014 vihkimistä kannatti 35 % ja vastusti 50 %.

Kanttorien osalta sama muutos on nähtävissä, joskaan ei yhtä voimakkaana. Samaa sukupuolta olevien parien kirkollista siunaamista kannatti vuonna 2018 kanttoreista 50 % (22 % vuonna 2006) ja vastusti 43 % (67 % vuonna 2006). Samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä puolestaan kannatti vuonna 2018 kanttoreista 37 % (23 % vuonna 2014) ja vastusti 54 % (63 % vuonna 2014).

– Etenkin pappien asenteet muuttuvat nopeasti, mikä tulee aiheuttamaan yhä kasvavia jännitteitä kirkon sisällä, jos nykyinen epäselvä tilanne avioliiton siunaamisen ja vihkimisen suhteen ei vähitellen ratkea, Junni arvioi.

Kokemukset liitosta edelleen erittäin myönteiset

Sekä papit että kanttorit näkevät Kirkon akateemiset AKIn erittäin tarpeellisena (ka. >4 asteikolla 1–5). Myös ystävällisyys, palvelevuus ja lähestyttävyys korostuivat pappien ja kanttorien vastauksissa (ka. >3,5 asteikolla 1–5). Erityisen tyytyväisiä jäsenet olivat Crux-lehteen, Kanttoripäiviin sekä liittojen toimintaan kokonaisuutena.

Sundomin kirkossa uudet digitaaliurut

  • Posted on March 8, 2018 at 14:13

Ny orgel 4

Sundomin kirkkoon on asennettu uudet digitaaliurut jotka otetaan heti käyttöön. Urut ovat Allen Chancel CF-4-merkkiset. Ensimmäinen jumalanpalvelus jossa urkuja käytetään, on ruotsinkielinen koko perheen messu sunnuntaina 18. maaliskuu kello 10. Virallisesti urut vihitään käyttöön 5.5. kello 18 Vaasan ruotsalaisen seurakunnan kevätkonsertissa.

Sundomin kirkon vanhat urut olivat liian pienet ja ääni liian hento kirkon tarpeisiin nähden. Uusien urkujen kapasiteetti on suurempi, ja niiden täyteläinen sointi tukee virsilaulua paremmin.

– Uusilla uruilla voimme soittaa hienompaa häämusiikkia. Hautajaisissa saamme kuuluville pehmeämpiä ja rauhallisempia ääniä kuin vanhoilla uruilla, kertoo Vaasan ruotsalaisen seurakunnan kanttori Mikael Heikius.

Digitaalisia urkuja ei tarvitse huoltaa samalla lailla kuin akustisia urkuja, jolloin huoltokustannuksissa syntyy säästöjä. Vaasan suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan kanttorit testasivat eri merkkisiä urkuja ennen valintaa. Allen-urkuihin päädyttiin, koska niillä on helppo soittaa ja niissä on erityisen hyvä ääni.

Sundomin kirkon entiset urut purettiin tammikuussa. Merkittäviä muutoksia ei uusien urkujen takia tarvitse kirkkoon tehdä, koska kevyet digiurut voidaan vain nostaa paikalleen. Urkujen yläpuolelle on asennettu valot. Jotta kirkkokansa kuulisi kanttorin äänen paremmin, urkujen viereen asennetaan uutuutena myös mikrofoni.