You are currently browsing the Yleiset uutiset category
Displaying 1 - 10 of 115 entries.

Maailman luterilaiset kirkot kokoontuvat Namibiaan toukokuussa

  • Posted on March 6, 2017 at 13:52

19.12690.512.Kari20Makinen--19[1]_257

Suomesta Namibiaan matkaa delegaatio arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla

Luterilaisen maailmanliiton (LML) 12. yleiskokous järjestetään 10.–16. toukokuuta Windhoekissa Namibiassa. Maailmassa on noin 75 miljoonaa luterilaista. Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkoja on 145 kaikkiaan 98 maassa.

Suomesta Namibiaan matkaa delegaatio arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla. Yleiskokous pidetään joka kuudes vuosi.

Reformaation merkkivuosi näkyy teemoissa

Yleiskokouksen teema on Jumalan armon vapauttamat (Liberated by God´s Grace). Teemalla liitytään 500 vuotta sitten käynnistyneen reformaation keskeisiin periaatteisiin. Yleiskokouksen alateemat koskettavat aikamme keskeisiä haasteita: pelastus – ei kauppatavaraa, luomakunta – ei kauppatavaraa, ihminen – ei kauppatavaraa.

Luterilainen maailmanliitto syntyi toisen maailmansodan runtelemaan maailmaan. Vaikka moni asia on muuttunut 70 vuoden aikana, tuhotut kaupungit ja kymmenet miljoonat pakolaiset ovat kuitenkin yhä todellisuutta. Kirkkojen yhteisiä ponnisteluja oikeudenmukaisuuden, rauhan ja sovinnon puolesta tarvitaan edelleen.

Namibian ja Suomen kirkoilla on pitkä yhteinen historia

Suomalaisella lähetystyöllä on yli 140-vuotinen historia Namibiassa. Lähetystyöntekijät työskentelivät pitkään Ambomaalla, maan pohjoisosassa. Suomalaiset perustivat Namibiaan evankelis-luterilaisen kirkon, kehittivät terveydenhuoltoa ja koulutustoimintaa pohjoisessa.

Namibian evankelis-luterilainen kirkko kasvaa voimakkaasti. Valtaosa maan asukkaista on kristittyjä.

Radiohartauksia on kuunneltu jo 85 vuoden ajan

  • Posted on February 27, 2017 at 14:02

radio-vector

Radiohartaudet ovat Yleisradion vanhimpia ohjelmia. Ensimmäinen radiohartaus lähetettiin pari päivää Mäntsälän kapinan jälkeen, maanantaina 7.3.1932 suorana Helsingin Vanhasta kirkosta.

Radiohartaudet ovat tuoneet hartauden koteihin ja arkeen 85 vuoden ajan. Ne ovat välittäneet toivoa kansakunnan suurien kriisien aikana: talvisodan aikaan, Estonian upotessa, lentokoneiden iskiessä torneihin.

Radiohartauksilla on kolme juhlaviikkoa

Yle Radio 1 kysyi juhlavuoden kunniaksi kuuntelijoilta ikimuistoisimpia hartauksia. Vastauksia tuli reilusti yli toista tuhatta. Toivehartauksia arkistoista kuullaan aamuhartauksissa kolmena juhlaviikkona: 6. – 10.3., 14. – 18.8., 11. – 15.12. Kuuntelijoiden toivepuhujia kuullaan hartauksissa pitkin vuotta.

Erikoisohjelma kuullaan 6.3. klo 18.30 Yle Radio 1:llä

Yle Radio 1 lähettää toimitetun erikoisohjelman radiohartauksista maanantaina 6.3. klo 18.30 – 19.00. Hartauksista puhumassa ovat emerituspiispa Voitto Huotari, Kirkon tiedotuskeskuksen entinen ohjelmapäällikkö Viena-Inkeri Lounela, pastori Kaisa Kariranta sekä Yle Radio 1:n ohjelmapäällikkö Kaj Färm. Ohjelmassa äänessä myös jo edesmennyt arkkipiispa Martti Simojoki (arkistohaastattelu). Toimittajina Hanna Paavilainen ja Anna Patronen.

Ortodoksisen kirkon paastokevät alkaa sovintosunnuntaina 26.2.

  • Posted on February 22, 2017 at 14:15

df1128de-57c4-40d9-b2b7-6584397c7696-w_960

Elämän yksinkertaistaminen on yksi nykyajan megatrendeistä. Suuri paasto edustaa monille kirkon jäsenille juuri tätä. Tänä vuonna pääsiäistä edeltävä suuri paasto näkyy sosiaalisessa mediassa hashtagilla #suuripaasto2017.

Ortodoksisen kirkon jäsenet aloittavat suuren paaston sunnuntaina 26. helmikuuta. Päivää kutsutaan sovintosunnuntaiksi. Sunnuntai-iltana pyhäköissä toimitetaan erityinen ehtoopalvelus, jossa kaikki läsnäolijat pyytävät toisiltaan anteeksi ja toivottavat toisilleen siunattua paastoaikaa.

Suuri paasto huipentuu suureen viikkoon ja Kristuksen ylösnousemusjuhlaan, jota vietetään tänä vuonna samaan aikaan koko kristillisessä maailmassa.

Paasto on kuulunut kristittyjen elämään apostolien ajoista asti. Nykymuotoista vastaavan suuren paaston vietto alkoi 300-luvulla Egyptissä, kun munkit ryhtyivät valmistautumaan pääsiäiseen viettämällä Jeesuksen esikuvan mukaan 40 päivää erämaassa rukoilemassa.

Suomessa elävintä kristillistä paastoperinnettä edustaa ortodoksinen kirkko, joka edellyttää jäseniltään sekä viikoittaisten paastopäivien että kirkkovuoden kiertoon kuuluvien pidempien paastoaikojen noudattamista. Ne kuuluvat olennaisena osana jumalallisen pyhyyden todeksi elämiseen, jota kirkko kutsuu ajan pyhittämiseksi.

Paasto viittaa sanana aina jostain luopumiseen. Ortodoksisen kirkon opetuksessa tämä aspekti nousee esiin erityisesti suhteessa ravintoon. Ruokapaastoa sen ankarimmassa muodossa noudattavat harvat, mutta valtaosa kirkon jäsenistöstä pyrkii huomioimaan paaston arjessaan keventämällä ruokavaliotaan ja luopumalla eläinkunnan tuotteiden lisäksi myös nautintoaineista. Lapset voivat opetella paastoamista esimerkiksi pääsiäiseen saakka ulottuvalla karkkilakolla.

Paasto ei ole kuitenkaan pelkkää ravinnosta ja huonoista tottumuksista luopumista, vaan aktiivista ja päämäärätietoista hyvän tavoittelua. Kirkon jäsenille suuren paaston alkaminen merkitsee havahtumista jokavuotiseen, mutta aina ainutkertaiseen tilaisuuteen nousta pyhityksen tielle. Paaston ensimmäisenä valmistussunnuntaina muisteltu Sakkeus kiipesi puuhun nähdäkseen Jeesuksen. Tätä esimerkkiä noudattaen kirkon jäsenet jättävät paaston ajaksi toissijaiset askareet ja keskittyvät nousemaan pyhityksen portaita nähdäkseen pääsiäisenä Kristuksen kunniakkaan ylösnousemuksen.

Ruokapaaston ohella pyhityskilvoituksen keskeisiä elementtejä ovat rukous ja hyväntekeväisyys.

Rukoukseen ja mielenmuutokseen kutsuvat erityisesti paastoajan jumalanpalvelukset, jotka ovat seurakunnissa varsin suosittuja. Paaston aikana on tapana osallistua myös katumuksen sakramenttiin eli käydä rippi-isän luona synnintunnustuksella.

Hyväntekeväisyys voi olla esimerkiksi aineellisen avun antamista tai vapaaehtoistyötä heikommassa asemassa olevien hyväksi. Myös muu lähimmäisten huomioiminen kuuluu paaston henkeen. Kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetystyön järjestö Filantropia ry:n vuosittaisen paastokeräyksen tuotto ohjataan tällä kertaa Keniaan, Burundiin ja Ruandaan.

Elämän yksinkertaistaminen on yksi nykyajan megatrendeistä. Suuri paasto edustaa monille kirkon jäsenille juuri tätä: odotettua ja kaivattua paluuta olennaisten asioiden äärelle, tilaisuutta virkistyä hengellisesti keskellä ruuhkaiseksi ja komplisoituneeksi muuttunutta arkea.

Tänä vuonna kirkko kannustaa sosiaalisessa mediassa aktiivisia jäseniään vahvistamaan toisiaan paastokilvoituksessa jakamalla paastoon liittyvää sisältöä hashtagilla #suuripaasto2017.

26.2.2017 Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo toimittaa sovintosunnuntain ehtoopalveluksen Savonlinnassa sijaitsevassa Profeetta Sakariaan ja vanhurskaan Elisabethin kirkossa (ns. Pikkukirkko, Olavinkatu 29). Palvelus alkaa kello 17.

Kirkko siirtyi 22.2.2017 Savonlinnan evankelisluterilaiselta seurakunnalta ortodoksisen kulttuuriyhdistyksen omistukseen. 

Kirkon keskusrahaston ja eläkerahaston vuosi 2016 oli hyvä

  • Posted on February 21, 2017 at 19:24

360-church-cross-on-evening-sky

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi istunnossaan 21.2. Kirkon keskusrahaston sekä Kirkon eläkerahaston toimintakertomukset vuodelta 2016, tuloslaskelmat 1.1.-31.12.2016 ja taseet 31.12.2016.

Kirkon keskusrahastoon kuuluvat Kirkon yhteinen toiminta sekä Kirkon palvelukeskus. Kirkon eläkerahasto eriytettiin Kirkon keskusrahastosta vuoden 2016 alussa kirkon keskushallintouudistuksen yhteydessä.

Kirkon yhteisen toiminnan talous vahvistui vuonna 2016. Tilikauden ylijäämä oli 5,6 miljoonaa euroa, mikä oli 6,1 miljoonaa euroa ennakoitua suurempi. Tulokseen vaikutti Helsingin Katajanokalla sijaitsevan kiinteistön myyminen joulukuussa 2016. Kirkon palvelukeskuksen toimintakate oli -2,6 miljoonaa euroa. Vuosi 2016 oli Kirkon palvelukeskuksen viides toimintakausi.

Kirkon eläkerahaston vuosi 2016 oli erittäin hyvä. Eläkerahaston omaisuuden arvo oli vuoden 2016 lopussa 1,4 miljardia euroa. Näin ollen eläkerahasto kasvoi vuoden 2016 aikana 113 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia. Eläkerahaston sijoitustoiminnan nettotulos käyvin arvoin oli 7,9 prosenttia. Tuotto ylitti sijoitussuunnitelmassa asetetun kuuden prosentin tuottotavoitteen.

Vuonna 2016 kirkon vanhuuseläkemenot kasvoivat 9,6 prosenttia edellisvuodesta.

Täysistunto esittää kirkkolain 6 luvun muuttamista

Täysistunto käsitteli esitystä, jonka mukaan kirkon henkilöstöä käsittelevää kirkkolain 6 lukua muutetaan vastaamaan muutoksia työ- ja virkasuhteisia koskevassa lainsäädännössä. Muutokset perustuvat pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan ja työmarkkinoilla sovittuun kilpailukykysopimukseen.

Ehdotetut muutokset koskevat pitkäaikaistyöttömän ottamista määräaikaiseen virkasuhteeseen, koeaikaa, lomautusilmoituksen tiedoksi antamista, virkasuhteen päättämismenettelyä ja irtisanotun viranhaltijan takaisinottoaikaa. Lisäksi muutokset koskevat irtisanotun viranhaltijan työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

Esitys menee seuraavaksi laintarkastustoimikuntaan, minkä jälkeen se palaa täysistuntokäsittelyyn. Sen jälkeen esitys lähetetään kirkolliskokouksen käsiteltäväksi. Kirkolliskokouksesta esitys lähetetään opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteltavaksi. Käytännössä muutokset tullevat voimaan vuoden 2018 puolella.

Tavoitteena tuhat työmahdollisuutta vuosina 2017-2018

Kirkkohallitukselle esiteltiin täysistunnossaan Kirkko, työ ja työttömyys -työryhmän tekemä raportti ja esitys toimenpiteistä, joilla kirkko pyrkii muun muassa edistämään aktiivisempaa rooliaan työllistämisessä sekä etsimään uusia ratkaisumalleja työllistämiseen.

Työryhmän kuuden kuukauden toimikausi päättyi vuoden 2016 lopussa.

Työryhmän mukaan seurakunnissa on myönteinen asenne työllistämiseen, ja kirkko työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Raportissa kiinnitetään huomiota erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena tapahtuvaan eriarvoistumiskehitykseen ja työttömyyden aiheuttamaan syrjäytymisvaaraan.

Työryhmän esitys koostuu kuudesta toimenpiteestä, joilla pyritään aktivoimaan seurakuntia työmahdollisuuksien tarjoajina. Työryhmän esityksiin sisältyy muun muassa tuhannen työmahdollisuuden tarjoaminen kirkossa. Työtä voidaan tarjota esimerkiksi työkokeilun ja palkkatuetun työn yhdistelmänä erityisesti vaikeasti työllistettäville – muun muassa pitkäaikaistyöttömille nuorille, yli 55-vuotiaille ja maahanmuuttajille. Hanke pilotoidaan kuluvan vuoden aikana ja toteutetaan vuonna 2018.

Raportti on luettavissa Kytkin.fi-sivustolla.

Täysistunto ei siirtänyt avioliitto-ohjetta ratkaistavakseen

Kirkkohallituksen täysistunto päätti, ettei se siirrä ratkaistavakseen virastokollegion 2.2.2017 tekemää päätöstä virastonhoidon ohjeiden avioliitto-ohjeesta. Ehdotuksen asian siirtämisestä teki täysistunnon jäsen Tarja Kantola.

Vuonna 2013 hyväksyttyä avioliitto-ohjetta on päivitetty 1.3.2017 voimaan tulevan avioliittolain muutoksen johdosta. Päivityksessä on muun muassa selkiytetty esteiden tutkintaa ja kirkollisen vihkimisen edellytyksiä sekä avioliiton siunaamista koskevia ohjekohtia. Ohje on suunnattu seurakunnille ja keskusrekistereille.

Kirkkojärjestyksen mukaan virastokollegion käsittelemän asian siirtämisestä kirkkohallituksen ratkaistavaksi voi päättää kirkkohallitus, arkkipiispa tai kirkkohallituksen viraston johtava viranhaltija.

Kirkollinen vihkimiskäytäntö ei muutu avioliittolain muutoksen myötä

  • Posted on February 21, 2017 at 15:01

shiny_rings

Maaliskuun alussa Suomessa tulee voimaan avioliittolaki, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien avioliiton. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliittoon vihkimisen ehdoista ei ole tehty uusia päätöksiä.

Kirkollinen vihkiminen ei siis ole mahdollinen samaa sukupuolta oleville, kun laki muuttuu. Pappi tai muu seurakunnan työntekijä voi rukoilla siviiliavioliiton solmineiden kanssa ja heidän puolestaan. Pyydettäessä voidaan seurakunnan jäsenen siviilivihkimisenä toimitettavan avioliiton puolesta rukoilla päiväjumalanpalveluksessa paikallisen tavan mukaan.

On odotettavissa, että käytännön toimintatavat avioliittoon juhlaan osallistumisessa ja rukoushetkissä vaihtelevat seurakunnasta ja papista riippuen. Kirkkotilan käytöstä ja seurakunnan tilojen vuokraamisesta juhlaa varten päätetään seurakunnassa.

Muussa seurakunnan toiminnassa samaa sukupuolta olevien avioliitto rinnastuu muihin siviilivihkimisenä toimitettaviin avioliittoihin. Sekä eri että samaa sukupuolta olevien parien avioliiton esteiden tutkinta suoritetaan seurakunnissa samalla tavalla avioliittolain voimaan tultua.

Erilaisia toiveita kirkon suunnasta avioliittokysymyksessä
Jotkut evankelis-luterilaisen kirkon papit ovat ilmoittaneet vihkivänsä ohjeista huolimatta samaa sukupuolta olevia pareja. Tällainen vihkiminen on pätevä, vihittävistä tulee aviopuolisoita. Vihkivälle papille mahdollisesti koituvien seuraamusten arviointi kuuluu sen hiippakunnan tuomiokapitulille, jonka alaisuudessa kyseinen pappi työskentelee.

Kirkon jäsenillä, papistolla ja piispoillakin on keskenään erilaisia käsityksiä siitä, mihin suuntaan kirkon tulisi edetä avioliittokysymyksessä. Osa tahtoo muuttaa kirkon avioliittokäsitystä, osa tahtoo pitäytyä nykyisessä.

Yleisesti uskotaan, että kirkon avioliittokäsityksen muuttuminen veisi joka tapauksessa vuosia. Jo pelkkä päätöksentekoprosessi vie aikaa.

Kirkon vihkimiskäytäntöihin liittyvistä muutoksista voisi päättää kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous. Esityksiä kirkolliskokoukseen voivat tehdä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat itse.

Vuoden 2017 toukokuun kirkolliskokoukseen aiotut esitykset tulee jättää maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Avioliittoasian kaltaisiin päätöksiin tarvitaan kirkolliskokouksen kaksinkertainen käsittely ja kirkolliskokousedustajien ¾ enemmistön tuki. 

Kirkossa on parhaillaan tekeillä selvitys avioliittoon vihkimisen merkityksestä ja eri vaihtoehtojen vaikutuksesta kirkolle. Yhtenä vaihtoehtona on pohdittu myös vihkimisoikeudesta luopumista. Selvitys valmistuu lokakuun lopussa 2017 ja edennee kirkolliskokoukseen toukokuussa 2018.

Lisää kirkon avioliittokäsityksestä 

http://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/avioliittolaki

http://evl.fi/kysymyksia-ja-vastauksia

Kirkon jäsenmäärän kehitys edellisvuoden kaltaista

  • Posted on January 16, 2017 at 15:26

IMG_2651

Kuva: Kerttu Vali

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa tarkistettujen tietojen mukaan 3 956 277.

Kirkkoon kuuluu 71,9 prosenttia suomalaisista. Kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä laski vuoden takaisesta yhden prosenttiyksikön.

Kaikkiaan noin 50 100 suomalaista erosi viime vuoden aikana kirkon jäsenyydestä, samalla noin 17 000 liittyi kirkkoon. Vuoden 2016 aikana kastettiin 36 600 alle 1-vuotiasta, ja kirkon jäsenistä kuoli 44 800.

Jäsenmäärän kokonaismuutos vuonna 2016 oli jokseenkin saman suuntainen kuin vuonna 2015. Tuolloin kirkkoon liittyi 17 600 henkilöä, eronneita oli 45 200. Vuoden 2015 aikana kuoli 44 000 kirkon jäsentä ja kastettiin 38 700 alle 1-vuotiasta.

Nuoret aikuiset aktiivisimpia liittyjiä sekä eroajia

Kirkkoon liittyjissä aktiivisimpia olivat 30−39-vuotiaat miehet sekä 20−29-vuotiaat naiset. Lähes puolet (48 %) kaikista liittyneistä kuului näihin ikäluokkiin. Kirkosta erosivat eniten 20−29-vuotiaat, joita oli 29 prosenttia kaikista eronneista.

”Kirkkoon liittymisen ja eroamisen kannalta keskeisin ikäryhmä on edellisten vuosien tapaan alle kolmekymppiset, jotka muuttavat herkimmin kantaansa jäsenyydestä suuntaan tai toiseen. Kirkosta eroaminen varsinkin perheenperustamisiässä heijastuu usein kasteiden vähenemiseen. Toisaalta juuri perhetapahtumat pitävät yllä yhteyttä kirkkoon”, tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta sanoo.

Jyväskylä edelleen suurin seurakunta

Jyväskylän seurakunta jatkaa väkimäärältään suurimpana seurakuntana. Jyväskylässä kirkon jäseniä on kaikkiaan 95 606. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 95 799. Pienin on Pohjanmaalla sijaitseva ruotsinkielinen saaristoseurakunta Bergö församling, jossa jäseniä oli vuoden lopussa 414. Seurakunta kasvoi edellisvuoteen verrattuna kolmella jäsenellä.

”Vaikka kirkosta eroaminen on ennen kaikkea suurten kaupunkiseurakuntien ilmiö, väestö kasvaa muuttoliikkeen myötä eniten kaupungeissa. Tämä näkyy myös suurten seurakuntien jäsenmäärien kasvuna”, Salminen toteaa.

”Yksimielisyyden aika piispakunnassa ohi” – piispat tenttiin Radio Deissä

  • Posted on January 12, 2017 at 17:21

Kirkolliskokous 4.-8.11.2013 Turun kristillisellä opistolla.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen vastaa toimittajien kysymyksiin ensimmäisellä Piispan kyselytunnilla. Kuva Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat asettuvat journalistien tentattavaksi Radio Dein tehdessä uuden aluevaltauksen käynnistämällä kanavalla Piispan kyselytunti -lähetyksen. Kukin kirkon piispoista vierailee suorassa lähetyksessä vastaamassa toimittajien kysymyksiin.

–          Piispan kyselytunti kuullaan tammikuusta alkaen suorana keskiviikkoisin aamulähetyksessä tunnin pituisena noin kerran kuukaudessa. Ensimmäisenä vuoron saa Kuopion piispa Jari Jolkkonen, joka saapuu Pasilaan 25. päivä tammikuuta, kertoo Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.

Piispan kyselytunti toteutetaan samaan tapaan kuin Yleisradion lähetyksistä tutuksi tullut Pääministerin kyselytunti, jossa pääministeri vastaa politiikan toimittajien ja medioiden päällikkötoimittajien esittämiin kysymyksiin. Piispan kyselytunnilla ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden ohella keskitytään kirkon haasteisiin. Siinäkin toimittajakunta koostuu eri medioiden edustajista.

–          Kutsumme mukaan median edustajan piispan omasta maakunnasta. Ensimmäisessä lähetyksessä hän on toimituspäällikkö Riitta Raatikainen Savon Sanomista. Lisäksi studiossa on erityisesti kirkollisiin teemoihin erikoistuneita toimittajia, kyselytuntia isännöivä Kortelainen sanoo.

Radio Dei toteuttaa Piispan kyselytunti -lähetykset yhteistyössä Kotimaa-lehden kanssa. Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä on yksi kirkollisten kysymysten asiantuntemusta studiossa edustavista toimittajista.

–          Piispojen näkökulmat ovat erityisen tärkeitä tässä ajassa, jossa uhkakuvien määrä on kasvanut. Sata vuotta täyttävän Suomi on osa maailmanlaajaa todellisuutta muun muassa ilmastonmuutoksen ja Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden myötä, antaa Teinilä esimerkin ajankohtaisista aiheista.

Kortelainen ja Teinilä pitävät tärkeänä, että piispat osallistuvat julkisuudessa kirkon sisällä käytävään keskusteluun.

–          He ovat vallankäyttäjiä, joille kuuluu velvollisuus ja vastuu perustella näkemyksiään. Yksimielisyyden aika piispakunnassakin on ohi, siksi on tärkeää kuunnella kaikkia piispoja, Teinilä huomauttaa.

Viime vuonna virallisesti valtakunnalliseksi kristilliseksi radioasemaksi laajentuneen Radio Dein tarkoituksena ei ole rakentaa lähetyksistä vaalitenttimäisiä piispagrillejä, vaikka tiukkoja kysymyksiä piispoille aiotaankin esittää.

–          Kirkkoa jakavissa asioissa keskustelun sävy on usein vihamielinen ja muureja rakentava. Radio Dein ohjelma palvelee hyvin sitä, että piispojen rakentava tapa esitellä ja perustella näkemyksiään pääsee kristittyjen kuultavaksi, Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä uskoo.

–           Piispojen kyselytunti tuo reformaation merkkivuonna osaltaan tärkeitä näkökulmia siihen, mitä merkitsee olla luterilainen vuonna 2017, Teinilä summaa.

Piispan kyselytunti kuullaan Radio Deissä keskiviikkoisin klo 9 sekä uusintana samana päivänä klo 13 ja sunnuntaisin klo 20. Kevätkaudella lähetyksessä vierailevat Kuopion piispa Jari Jolkkonen 25.1., Helsingin piispa Irja Askola 8.2., Lapuan piispa Simo Peura 15.2., Mikkelin piispa Seppo Häkkinen 19.4. Porvoon piispa Björn Vikström 17.5. ja Oulun piispa Samuel Salmi 31.5.

Lisätietoja: www.radiodei.fi

Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikon kävijätavoite ylittyi

  • Posted on November 28, 2016 at 17:05

14370420_1793445720914363_4916234109425582373_n

Kuusankosken 16. Kirkkomusiikkiviikko sai vaikuttavan ja arvokkaan päätöksen kun Helsingin Filharmoninen kuoro, Kamarikuoro Navichorus ja Polyteknikkojen orkesteri konsertoi Verdin Requiemin Kuusankosken kirkossa sunnuntaina 27. marraskuuta.

Kirkkomusiikkiviikon kolmeentoista musiikkitapahtumaan ja kolmeen valtakunnalliseen koulutukseen osallistui 2600 tapahtumakävijää ja muusikkoa. Tavoite ylittyi reilusti, ja samalla saatiin uusi kävijäennätys rikottavaksi. Entinen ennätys vuodelta 2013 oli 2300 tapahtumakävijää.

– Erityistä tämän vuoden toteutuksessa oli laaja valtakunnallinen yhteistyö lukuisien kirkkomusiikin toimijoiden kanssa sekä runsas talkootyöntekijöiden joukko. Nämä yhdessä mahdollistivat kirkkomusiikkiviikon tässä laajuudessaan, kertoo tapahtuman taiteellinen johtaja Timo Vikman. – Iloitsemme, että viikko onnistui yli odotusten!

Facebook: http://www.facebook.com/kirkkomusiikkiviikko

Kirkolle ei indeksikorotuksia vuosina 2017-2019

  • Posted on November 17, 2016 at 15:24

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hallitus esittää lakisääteisten indeksikorotusten jäädyttämistä valtion rahoitukseen evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle. Lakimuutosta esitetään osana valtiontalouden sopeutustoimia.

Hallituksen esityksen mukaan rahoituksen määrä säilyisi seuraavat kolme vuotta vuoden 2016 tasolla, 114 miljoonassa eurossa, ortodoksisen kirkon osalta 2 543 000 eurossa. Koska kuluttajahinnat ennusteiden mukaan nousevat hitaasti, myös indeksijäädytyksen vaikutukset jäisivät vähäisiksi.

Arvioitu vaikutus evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseen olisi vuonna 2017 noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Arvioitu vaikutus ortodoksisen kirkon valtionavustukseen olisi vuonna 2017 noin 28 000 euroa.

Valtion budjetista maksetaan vuosittain evankelis-luterilaiselle kirkolle lakisääteistä rahoitusta hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvistä tehtävistä. Rahoitusta on myönnetty vuoden 2016 alusta alkaen ja se korvaa seurakuntien aiemmin saaman osuuden yhteisöveron tuotosta.

Ortodoksisen kirkon keskus- ja hiippakuntahallinnon ylläpito siirrettiin vuonna 2007 valtiolta kirkolle itselleen. Muutoksen taloudelliset vaikutukset kompensoitiin lakisääteisellä valtionavustusmäärärahalla ortodoksisen kirkon toimintaan.

Lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017. Esitys liittyy vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Suomen Lähetysseura kunnostaa Jerusalemin toimintakeskuksensa Alatalon

  • Posted on November 16, 2016 at 14:59

jerusalem_shalhevetjah-keskuksen-alatalo_vesa-lehtela

Rakennushistoriallisesti suojeltu Alatalo on rakennettu vuonna 1885. Se on pahasti rapistunut ja odottanut remontointia useamman vuoden. Kuva Vesa Lehtelä

Lähetysseuran hallitus on antanut valtuudet käynnistää Jerusalemin toimintakeskuksen niin sanotun Alatalon peruskorjaus. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa. Korjaustyöt ajoitetaan ensi vuodeksi.

Rakennushistoriallisesti suojeltu Alatalo on rakennettu vuonna 1885. Se on pahasti rapistunut ja odottanut remontointia useamman vuoden. Perusteellinen korjaustyö on välttämätön edellytys, jotta keskuksen toimintaa voidaan kehittää.

Suomen Lähetysseuran työ Lähi-idässä alkoi vuonna 1924. Vuodesta 1950 Lähetysseura on toiminut Jerusalemissa nykyisessä, myös Shalhevetjah-nimellä tunnetussa keskuksessa Shivtei Israelin kadulla. Keskus siirtyi Lähetysseuran omistukseen 1950-luvun lopussa. Se sijaitsee arvokkaalla ja keskeisellä paikalla Jerusalemin sydämessä.

jerusalem_shalhevetjah-keskus_vesa-lehtela

Lähetysseuran Shalhevetjah-keskus sijaitsee arvokkaalla ja keskeisellä paikalla Jerusalemin sydämessä. Kuva Vesa Lehtelä

Samalla tontilla sijaitsee myös vuonna 1963 rakennettu ja viisi vuotta sitten täysin peruskorjattu Ylätalo. Siinä on toimisto- ja kokoustiloja, seurakuntasali ja asuntoja. Keskuksessa kokoontuvat kiinalainen, korealainen ja etiopialainen seurakunta.

Keskus tarjoaa matalan kynnyksen kohtaamispaikan, jossa eri yhteiskunta-, uskonto- ja kulttuuritaustasta tulevat ihmiset voivat tavata ja jakaa kokemusmaailmaansa väkivallattomassa ja rauhaa rakentavassa ympäristössä. Toiminnan keskiössä ovat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset.

– Suomen Lähetysseuran työn tavoitteena Lähi-idässä on vahvistaa oikeudenmukaista rauhaa ja sovintoa sekä alueen kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen läsnäoloa ja todistusta, toiminnanjohtaja Seppo Rissanen kertoo.

– Työkeskuksemme on ollut jo vuosikymmenien ajan tärkeä ja rakas kohde Pyhän maan kävijöille. Kristillinen todistuksemme jatkuu tuon kaupungin kaikkien kansanryhmien parissa.

Keskuksessa järjestetään ryhmä- ja leiritoimintaa, työpajoja ja yhteisöhautomoja, keskustelu- ja koulutustoimintaa sekä vierailuja.