You are currently browsing the Seurakunta uutiset category
Displaying 1 - 10 of 50 entries.

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta vetoaa samaa sukupuolta olevien vihkimisen puolesta

  • Posted on November 3, 2016 at 22:19

wedding-rings-1443709619bsw

Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston mielestä kirkon tulee valmistella muutokset, jotka mahdollistavat evankelis-luterilaisen kirkon pappien vihkiä avioliittoon kaikki ne henkilöt, jotka Suomen lain mukaan voidaan vihkiä avioliittoon 1.3.2017 alkaen. Seurakuntaneuvosto myös ilmoittaa, että Tuomiokirkkoseurakunnan tilat ovat kaikkien avioituvien parien käytössä.

Aloitteen teki seurakuntaneuvoston jäsen, OTM, lakimies Laura Karhola. Aloite hyväksyttiin kokouksessa 3.11. äänin 10-7.

Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta seuraa Paavalin seurakunnan esimerkkiä ja haluaa osaltaan yhtyä Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvoston vetoomukseen.

Avioliittolain muutos, jonka myötä henkilöt sukupuolestaan riippumatta voivat solmia avioliiton, tulee voimaan maaliskuussa 2017.

Evankelis-luterilaisen kirkon (samoin kuin ortodoksisen kirkon) papeilla on vihkimisoikeus suoraan avioliittolain nojalla. Julkisoikeudellisesta asemasta nauttivan kansankirkon papeille on laissa annettu erityisasema, muita uskontokuntia tai uskonnollisia yhteisöjä edustaville myönnettävästä vihkimisoikeudesta säädetään erillisellä lailla. Tämä tulisi ottaa vakavasti huomioon, kun pohditaan sitä, miten kirkko toimii lainmuutoksen voimaantulon jälkeen.

Avioliittolaki antaa uskonnollisille yhdyskunnille mahdollisuuden asettaa omia ehtojaan vihkimiselle. Lakia säädettäessä tällä tarkoitettiin selkeitä kriteereitä kuten esim. sitä, että uskonnollinen yhteisö voi edellyttää vihittäviltä rippikoulun käymistä tai avioliittoaikomuksen julkista kuuluttamista. Vaikka tulevaa avioliittolain muutosta ei voitukaan tuolloin ennakoida, ei lainkohdalla ole tarkoitettu antaa kirkolle laajaa oikeutta poiketa keskeisistä avioliittolain lähtökohdista. Tulisi myös muistaa, että uskomme sanoman ytimessä on vahva yhdenvertaisuuden säie.

Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto yhtyy Paavalin seurakunnan vetoomukseen ja

  • vetoaa piispainkokoukseen sekä kirkolliskokousedustajiin, että 8.-11.11.2016 kokoontuva kirkolliskokous aloittaisi valmistelut sellaisten konkreettisten muutosten tekemiseksi, jotka mahdollistavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien vihkiä avioliittoon kaikki ne henkilöt, jotka Suomen lain mukaan voidaan vihkiä avioliittoon. Tämän lisäksi seurakuntaneuvosto pyytää kirkolliskokousta valmistelemaan seurakunnille selkeän toimintaohjeen avioliittojen siunaamisista ja avioliittoihin vihkimisistä 1.3.2017 jälkeen.
  • ilmoittaa Tuomiokirkkoseurakunnan tilojen käytöstä yhdessä kirkkoherran kanssa päättävänä elimenä, että Tuomiokirkko, Aleksanterin kirkko, Kalevan kirkko, Finlaysonin kirkko ja Vanhakirkko sekä Tuomiokirkkoseurakunnan seurakunnan tilat ovat kaikkien niiden avioliiton solmivien käytössä, jotka pyytävät liitolleen siunausta ja haluavat viettää hääjuhlaansa seurakunnassa. Heille ja heidän läheisilleen viestimme on: Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta haluaa olla elämässänne mukana kaikissa tilanteissa.

Evankelis-luterilaisen kirkon papit ovat pappisvihkimyksensä yhteydessä antaneet pappislupauksen. Sen miten tämä lupaus tulee suhteuttaa yhteiskunnan lakien kuten uuden avioliittolain noudattamiseen, jätämme omassa seurakunnassamme kirkkoherran harkintaan ja hänen vastuulleen esimiehenä ja seurakunnan johtajana.

Kirkollisveroprosentti säilyy ennallaan Tampereella

  • Posted on October 29, 2015 at 21:18

Tampereen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 29.10.2015 säilyttää kirkollisveroprosentin nykyisellä tasollaan.  Kirkollisveroprosentti on pysynyt samalla 1,25% tasolla 40 vuotta.

Kirkollisveron lisäksi seurakunnat ovat saaneet osan yhteisöveron tuotosta. Yhteensä näiden verotulojen osuus seurakuntien kokonaistuloista on lähes 75%.

Yhteisövero korvautuu kirkon osalta vuoden 2016 alusta lähtien valtion rahoituksella yhteiskunnallisten tehtävien hoitamiseen. Näitä tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito.

1

Verotuloista käytetään suuri osa lapsi- ja nuorisotyöhön ja auttamiseen elämän eri vaiheissa. Yhteinen kirkkovaltuusto päättää seuraavassa kokouksessa 3.12.2015  vuoden 2016 talousarviosta. Vuonna 2014 seurakuntien verotulot käytettiin oheisen kuvan mukaisesti.

Tampereen seurakuntien toiminta vakaalla pohjalla

  • Posted on June 5, 2015 at 15:09

Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 4.6.2015 seurakuntayhtymän toimintakertomuksen vuoden 2014.

Tampereen seurakuntien viime vuoden tulos oli 1,8 miljoonaa euroa. Odotettua parempi tulos selittyy ennakoitua paremmilla verotulokertymillä ja varojen uudelleenjärjestelyillä. Hallintojohtaja Jukka-Pekka Fabrin antaa suuren kiitoksen myös henkilöstölle, joka sitoutui mittaviin säästötalkoisiin. Toimintaedellytysten turvaaminen jatkuu tulevinakin vuosina erilaisina tasapainottamistoimenpiteinä.

Seurakuntarakenteen muutoksen järjestelyt päätökseen

Kokouksessa hyväksyttiin myös kasvatuksen, diakonian ja yhteiskunnallisen työn  uudelleen järjestelyt, jotka liittyvät vuonna 2014 tehtyyn seurakuntarakenteen muutokseen. Muutokset merkitsivät mm.

–          joidenkin tehtävien siirtymistä seurakuntayhtymästä seurakuntiin

–          kahden johtokunnan muuttumista asiantuntijaryhmiksi

Muutokset astuvat voimaan 1.9.2015.

 

Tampereen kirkoissa supersunnuntai: 8000 ihmistä lauloi joululauluja!

  • Posted on December 14, 2014 at 21:15

Kirkonpenkeissä oli sunnuntaina ahdasta kun tamperelaiset saapuivat joukolla laulamaan Kauneimpia Joululauluja. Yhteensä päivän aikana järjestettiin peräti 21 Kauneimmat Joululaulut –tilaisuutta ja väkeä niihin kokoontui yli 8000. Eniten ihmisiä keräsivät keskustan kirkot: Tuomiokirkon tilaisuudessa kävijöitä oli 1400 ja Aleksanterin kirkon tilaisuudessa 1350. Myös Finlaysonin kirkon Lasten joululaulutilaisuudet keräsivät yhteensä liki 600 laulajaa. Kävijöitä riitti upeasti myös keskusta-alueen ulkopuolella: esimerkiksi itä-Tampereella Messukylän kirkon kahdessa joululaulutilaisuudessa kävijöitä oli yhteensä 1200.

Tampereen huikeat kävijäluvut ovat linjassa valtakunnallisten lukujen kanssa: vuosittain Kauneimpia Joululauluja laulaa noin miljoona suomalaista (lähde: Suomen Gallup 2009). Osallistujamäärät ovat kasvaneet vuodesta toiseen ja täksi jouluksi Suomen Lähetysseura on painattanut peräti 785 000 lauluvihkoa.

Kauneimmat Joululaulut –tilaisuuksien suosio näkyy myös painavampina kolehtihaaveina: viime jouluna tilaisuudet tuottivat 985 000 euroa, missä kasvua edellisvuoteen oli yli 40 000 euroa. Kolehdin kohteena olivat kehitysmaiden vammaiset lapset.

Tänä jouluna Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti kehitysmaiden äideille: Koulutusta saanut äiti huolehtii lapsensakin kouluun. Äiti, jolla on mahdollisuus tulonhankintaan ja valtaa perheensä talouteen, ei lähetä lastaan töihin tai naita tätä alaikäisenä. Äiti, joka selviää synnytyksestä ja välttää hiv-tartunnan, on lastensa turvana näiden varttuessa.

– Kehitysmaiden naiset ovat kahdenkertaisen ikeen alla olevia ihmisiä: ensiksikin he asuvat kehitysmaassa, toiseksi naiset ympäri maailmaa ovat näkymätön voimavara, he tekevät erittäin paljon työtä. Kehitysmaissa jopa seitsemänkymmentä prosenttia ruoan tuotannosta on naisten aikaansaamaa. Sen lisäksi, että he ovat äitejä, he ovat koko yhteisönsä huolehtijoita ja heidän asemansa parantaminen on ehdottoman tärkeää, sanoo presidentti Tarja Halonen, joka on tänä vuonna kampanjan suojelija.

Tampereella Kauneimpia Joululauluja veisataan 60 kertaa. Kaikki tilaisuudet löytyvät osoitteesta www.tampereenseurakunnat.fi/kauneimmatjoululaulut. Kirkkojen lisäksi Kauneimmat Joululaulut soivat myös esimerkiksi Salhojankadun Pubissa 16.12. klo 20. Yksi tunnelmallisimmista tilaisuuksista on Aitolahden vanhan kirkon Kauneimmat Joululaulut, joita järjestetään aaton aattona 23.12. peräti neljä kertaa suuren yleisömäärän vuoksi. Tilaisuudet ovat kello 17.30, 19, 20.30 ja 22. Kirkkoon mahtuu vain 250 ensimmäisenä tullutta, minkä vuoksi paikalle kannattaa tulla ajoissa.

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä: Tunnustusta seurakuntien veteraanitoiminnalle

  • Posted on December 4, 2014 at 18:31

Sotaveteraaniliiton ansiomitali

Helena Kuisma vastaanotti Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitalin Näsin salissa Tampereella 27.3.2014. Häntä kättelee Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alho. Taustalla on Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistyksen puheenjohtaja Timo Salokannel. Kuvaaja Hannu Jukola

Tampereen seurakuntien diakoni Helena Kuisma on saanut Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Se on myönnetty kokonaisvaltaisesta työstä veteraanien parissa.

Kuisma on tehnyt veteraanityötä yli 20 vuotta järjestämällä kuntoutusjaksoja veteraaneille ja heidän puolisoilleen.  Hän on tehnyt heidän luokseen kotikäyntejä ja antanut henkistä tukea.

Helena Kuisma on pidetty sotaveteraanien keskuudessa. Työtään hän on tehnyt kokonaisvaltaisesti. Moniin veteraaneihin hänellä on ollut pitkäaikainen ja monen kohdalla elämän loppuun kestänyt kontakti.

Veteraaneja on Tampereella alle tuhat. Heistä vajaa viidennes jaksaa yhä lähteä mukaan johonkin toimintaan, Kuisma arvioi. Seurakuntien järjestämässä kuntoutuksessa on viime vuosina ollut mukana vuosittain 25 veteraania.

– Liikunnallisesti kuntoutus on nykyään kevyempää, kun porukka ei enää pääse lattialle ja ylös. Muuten periaate on pysynyt samana: tärkeintä on fyysinen kuntoutus, mutta henkinen ja hengellinen puoli on kiinteä osa sitä, Kuisma kertoo.

Aiempina vuosina Tampereen seurakunnat järjesti useita kuntoutusjaksoja vuodessa. Viime vuosina jaksot ovat kestäneet kahdeksan päivää. Ne on pidetty Tampereen seurakuntien kurssikeskuksessa Kangasalan Ilkossa.

Mikään muu seurakuntayhtymä ei kuntouta veteraaneja kurssimuotoisesti.

– Muillakin seurakunnilla on kyllä esimerkiksi päivätoimintaa, retkiä ja kotikäyntejä, Helena Kuisma muistuttaa.

Tampereen seurakuntien toiminta saa veteraaneilta kehuja.

– Valtion ja seurakuntien kuntoutuksessa on valtava ero. Valtio ei huolehdi veteraaneista henkisesti eikä hengellisesti. Seurakuntien toiminnassa on kotoinen olo, sanoo sotaveteraani Matti Lehtinen.

Itsenäisyyspäivän aikaan Helena Kuisma on järjestänyt veteraaneille itsenäisyyspäiväjuhlan. Tänä vuonna veteraanien joulujuhla Seurakuntien talon Näsin salissa alkaa 16.12. kello 13.

Tampereen seurakuntien rakenneuudistus loppusuoralla

  • Posted on November 20, 2014 at 23:08

7.1.2014 voimaan tullut uusi seurakuntajako mahdollistaa organisaation muuttamisen suoraviivaisemmaksi. Lisäksi seurakuntayhtymän hallintoa kevennetään ja päätöksentekoa selkeytetään.

Yhteinen kirkkoneuvosto ja yhteinen kirkkovaltuusto saivat 20. marraskuuta päätettäväkseen Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ja seurakuntien organisaatiota ja toimintatapaa koskevat muutokset. Muutosten on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Rakenteellinen muutos on, että eri työntekijäryhmiä siirretään yhtymän alaisuudesta seurakuntien alaisuuteen. Työtä on tähänkin asti tehty seurakunnissa, mutta työnjohto on ollut yhtymässä. Nyt nuorisotyönohjaajat, lapsityönohjaajat sekä vahtimestarit ja suntiot siirtyvät seurakuntiin myös hallinnollisesti.

Seurakuntien työ rakennetaan lähikirkkoihin lähelle tamperelaisia. Lähikirkkoalueilla eri työalojen työntekijät muodostavat työtiimin, joka pystyy vastaamaan oman toiminta-alueensa asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin. Myös seurakuntalaisten osuus lähikirkoilla on tärkeä: lähikirkoista halutaan synnyttää yhteisöjä, jotka tarjoavat tekemistä, tukea ja yhdessäoloa lähialueen ihmisille.

Ev.lut. kirkon kokonaisuus Tampereella rakentuu neljästä suomenkielisestä seurakunnasta sekä ruotsalaisesta seurakunnasta. Seurakuntayhtymässä toteutetaan ja koordinoidaan jatkossakin seurakuntien yhteistä seurakuntatyötä, esimerkiksi yhdessä sovitut kasvatuksen, diakonian ja yhteiskuntavastuun tehtävät. Peruslähtökohtana on yhdessä tekeminen.

– Emme tee erillisinä osina seurakuntien ja yhteisten tehtävien seurakuntatyötä, vaan yhdessä seurakuntatyötä Tampereella, yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala kiteyttää perusmuutoksen.

 Säännöissä otetaan kantaa myös hallinnon keventämiseen. Osa nykyisistä, luottamushenkilöpohjaisista työalojen johtokunnista voidaan korvata joustavammilla asiantuntijaryhmillä.

Esityslistat ovat luettavissa osoitteissa:

Yhteinen kirkkoneuvosto
http://www.tampereenseurakunnat.fi/files/14155/Esityslista_20.11.2014.pdf

Yhteinen kirkkovaltuusto
http://www.tampereenseurakunnat.fi/files/14132/YKV_esityslista_5-2014.pdf

 

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä: Ehdokkuus kirkkovaaleissa kiinnosti uusia ehdokkaita

  • Posted on September 15, 2014 at 20:44
Seurakuntapäättäjien joukko näyttää uudistuvan reippaasti Tampereella. Ehdokkaista uusia on peräti 84 %. Ehdokaslistojakin on saatu lisää edellisiin vaaleihin verrattuna.
Ehdokkaiden kokonaismäärä on vähentynyt hienoisesti neljän vuoden takaisesta, mutta toisaalta myös seurakuntia ja luottamushenkilöpaikkoja on aiempaa vähemmän.
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi 15. syyskuuta. Tampereella ehdokkaita seurakuntaneuvostoihin ja yhteiseen kirkkovaltuustoon on yhteensä 448, mikä on siis hieman vähemmän  kuin vuoden 2010 vaaleissa (476).  Ehdokkaista nuoria, alle 30-vuotiaita on 10 prosenttia. Nais- ja miesehdokkaita on  yhtä paljon. Naisia ehdokkaista on yhteensä 223 ja miehiä 225. Uusien ehdokkaiden lukumäärä on 375. Uusiksi ehdokkaiksi lasketaan sellaiset ehdokkaat, jotka eivät tällä hetkellä ole kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston jäsenenä.
Syksyn seurakuntavaalit ovat saaneet liikkeelle viime vaaleja useampia valitsijayhdistyksiä. Tampereella uusina ehdokaslistoina ovat perussuomalaisten, Tulkaa kaikki -liikkeen ja vasemmiston listat. Perussuomalaiset ovat mukana kaikissa seurakunnissa omilla listoillaan, Tulkaa kaikki  Eteläisessä seurakunnassa ja Tuomiokirkkoseurakunnassa ja Vasemmisto Tuomiokirkkoseurakunnassa. Yhdistynyt seurakuntaväki on lähtenyt Eteläisen seurakunnan seurakuntaneuvoston vaaliin kolmella alueellisella listalla.
Seurakuntaneuvostoihin pyrkii  230 ehdokasta ja  yhteiseen kirkkoneuvostoon 218. Ehdokkaat ovat miltei samat molemmissa vaaleissa, joten seurakuntavaikuttajan tehtävät kiinnostavat yhteensä  noin 250 tamperelaista.
Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan Tampereella  uudet päättäjät  yhteiseen kirkkovaltuustoon ja neljään seurakuntaneuvostoon. Yhteensä päättäjiä valitaan 115, 16 jokaiseen seurakuntaneuvostoon ja 51 yhteiseen kirkkovaltuustoon. Ruotsalainen seurakunta päätyi sopuvaaliin, ehdokkaita on yhtä paljon kuin paikkojakin.
Seurakuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 9. 11. eli isänpäivä. Ennakkoäänestysaika on 27.-31. lokakuuta.  Myös kotiäänestys on mahdollista, jos äänioikeutettu ei kykene tulemaan äänestyspaikalle.  Äänioikeutettuja vaaleissa ovat kaikki16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet.
Seurakuntalaiset pääsevät pohtimaan omia ehdokasvalintojaan, kun seurakuntavaalien vaalikone aukeaa lokakuussa.
Vaalilautakunta hyväksyy lopullisesti ehdokaslistat  lokakuun alussa, siihen asti ehdokastiedot ovat vahvistamattomia.  Alustavat ehdokaslistat julkaistaan lähipäivinä Seurakuntavaalit Tampereella -sivustolla osoitteessa:
Ehdokaslistat ja ehdokasmäärät Tampereen seurakunnissa
Eteläinen seurakunta
Seurakuntaneuvoston vaali
Hervannan yhdistynyt seurakuntaväki 11
Härmälän yhdistynyt seurakuntaväki 10
Kirkkodemarit 16
Kokoomus ja sitoutumattomat 12
Perussuomalaiset 6
Tulkaa kaikki 4
Viinikan yhdistynyt seurakuntaväki 10
Yhteisen kirkkoneuvoston vaali
Kirkkodemarit 16
Kokoomus ja sitoutumattomat 13
Perussuomalaiset 6
Tulkaa kaikki 4
Yhdistynyt seurakuntaväki 24
Harjun seurakunta
Seurakuntaneuvoston vaali
Kirkkodemarit 16
Kokoomus ja sitoutumattomat 12
Perussuomalaiset 6
Yhdistynyt seurakuntaväki 16
 
Yhteisen kirkkoneuvoston vaali
Kirkkodemarit 14
Kokoomus ja sitoutumattomat 11
Perussuomalaiset 6
Yhdistynyt seurakuntaväki 13
Messukylän seurakunta
Seurakuntaneuvoston vaali
Kirkkodemarit 12
Kokoomus ja sitoutumattomat 12
Perussuomalaiset 2
Yhdistynyt seurakuntaväki 26
Yhteisen kirkkoneuvoston vaali
Kirkkodemarit 13
Kokoomus ja sitoutumattomat 11
Perussuomalaiset 3
Yhdistynyt seurakuntaväki 24
Tuomiokirkkoseurakunta
Seurakuntaneuvoston vaali
Kirkkodemarit  11
Kokoomus ja sitoutumattomat 15
Perussuomalaiset 3
Tulkaa kaikki 5
Vasemmisto 4
Yhdistynyt seurakuntaväki 21
Yhteisen kirkkoneuvoston vaali
Kirkkodemarit 11
Kokoomus ja sitoutumattomat 15
Perussuomalaiset 3
Tulkaa kaikki 5
Vasemmisto  4
Yhdistynyt seurakuntaväki 22

Kajaanin ja Vuolijoen kirkot sekä Paltaniemen kuvakirkko avoinna

  • Posted on June 11, 2014 at 13:31

Avoimet_virat

Kajaanin kirkko on avoinna 17.8. saakka päivisin klo 10–20, Vuolijoen kirkko 31.8. saakka klo 9–15 ja Paltaniemen kuvakirkko 17.8. saakka klo 10–18.

Kajaanin kirkon vaiheita
Kajaanin evankelis-luterilaisen seurakunnan pääkirkko on seissyt jo yli 117 vuotta paikalla, johon seurakunta rakensi myös ensimmäisen kirkon 1656 eli viisi vuotta sen jälkeen kun Pietari Brahe oli perustanut Kajaanin kaupungin.
Venäläiset tuhosivat ensimmäisen kirkon 1716 yhdessä linnan kanssa. Uutta kirkkoa varten koottiin ”almurahoja” koko Ruotsin valtakunnassa, johon Suomikin silloin kuului. Kirkkoaukean kaakkoiskulmaan sittemmin nousseen toisen kirkon rakensi 1734–35 Grels Norling. Palveltuaan 160 vuotta seurakuntalaisia kirkko purettiin huonokuntoisena 1895. Toisesta kirkosta on jäljellä vasemmalle lehterille sijoitettu piirustuksenopettaja Hedmanin maalaama alttaritaulu.
Nykyinen kolmas kirkko on valmistunut 1896. Sen on suunnitellut arkkitehti Jacob Ahrenberg. Museoviraston mielestä kirkko on uusgotiikan edustavin luomus Suomessa.
Alttaritaulun “Vapahtaja ja Pietari vetten päällä” on maalannut kajaanilainen taiteilija Toivo Tuhkanen vuonna 1925. Tämä Oulujärven väsymätön kuvaaja on nähnyt siinä Vapahtajan ylevän rakkauden uskon heikkoudessa vaipuvaa ihmistä kohtaan.
Kirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella olevat 26-äänikertaiset urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1970. Uruissa on mekaaninen koneisto ja sähkörekisteröinti.

Alttaritaulussa mallina paikallisia ihmisiä
Vuolijoen kirkko on Kainuun ainoa harmaakivikirkko. Se tehtiin kivestä Keisarillisen Senaatin päätöksellä, vaikka seurakunta olisi halunnut puukirkon. Kirkko valmistui vuosina vuosina 1905–1906 ja se vihittiin käyttöön 1.1.1907 Kristuksen tulemisen kirkoksi. Rakennustyyli on kansallisromantiikkaa ja jugendia. Kirkon kivet tuotiin Honkamäestä ja irtolohkareista sekä puut kaadettiin seudun metsistä.
Kirkon suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck, joka maalasi myös alttaritaulun “Pyhä ehtoollinen”. Alttaritaulu on Stenbäckin jäljennös professori Edvard Gebhardin maalauksesta. Maalauksessa on käytetty mallina paikallisia ihmisiä. Vuolijoen seurakunnan ensimmäinen pappi oli Johannes Väyrynen, kuva on alttaritaulussa toinen sakaristo päin ja ensimmäinen vakinainen kirkkoherra, Antti Hakala 1937–1944.
Kirkossa ei koskaan ole ollut kattokruunuja, vain puiset kyntteliköt, jotka ovat näkyvissä kirkon sivulaivassa. Nykyinen arkkitehdin suunnittelema valaistus on nimeltään Tähtitaivas.
Harmooni kirkkoon saatiin 1937 ja 13. äänikertaiset urut 1965. Saarnatuoli on sijoitettu poikkeuksellisesti oikealle puolelle kirkkoa seurakunnasta päin katsottuna. Sillä on tasapainotettu kirkon sisustusta.

Paltaniemen kuvakirkon maalaukset
Paltamon neljäs kirkko eli Paltaniemen kuvakirkko valmistui vuonna 1726. Pyhää ehtoollista esittävän alttaritaulun on maalannut naismaalari Margareta Capsia sekä katto- ja holvimaalaukset vihantilainen Emanuel Granberg.
Luomiskertomuksesta Jeesuksen kärsimyshistorian vaiheisiin kattavat maalaukset menettivät suuren osan alkuperäisestä loistostaan 1851, jolloin “lankkumaalari” Pekka Qfeflander suoritti maalausten restauroinnin.
Parhaiten on säilynyt pääoven yläpuolella oleva “viimeinen tuomio”, jossa on kuvattuna Jumalan lasten iankaikkinen autuus ja kadotuksen vaivat. Helvetin vaivoja kuvaava osa poistettiin osin, koska se aiheutti aikalaisissa “liian voimakkaita järkytyksiä”.
Kirkonkellot (1622, 1685) ovat ainoat esineet, mitkä säilyivät seurakunnan edellisistä kirkoista isonvihan yli. Kellot olivat aluksi kirkon länsipäädyssä olevassa tornissa. Torni osoittautui kuitenkin liian kevytrakenteiseksi, jonka vuoksi jouduttiin rakentamaan erillinen pohjalaista barokkityyliä edustava tapuli vuosina 1768–1769.

Lisätietoa:
www.kajaaninseurakunta.fi -> meistä -> toimipisteet
www.paltamonsrk.fi/ -> toimitilat

Kajaanin seurakunta: Iltapäiväkahvien 6.4. teemana sairaan kallis terveys

  • Posted on April 3, 2014 at 17:40

cheney_paivi_1

Sunnuntain iltapäiväkahveilla 6.4. klo 15 ravintola Siriuksessa puhuu kainuulainen yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri ja Sairaan Hyvä Filmifestivaalin äiti  Päivi Cheney. 

Sunnuntain iltapäiväkahveilla 6.4. klo 15 ravintola Siriuksessa puhuu kainuulainen yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri ja Sairaan Hyvä Filmifestivaalin äiti
Päivi Cheney. Hän alustaa käsittelemäänsä aihetta seuraavanlaisesti.

Olemmeko alkaneet suhtautua ihmiseen kuin koneeseen? Tehdään testit, todetaan puutteet ja korjataan viat. Paitsi että ihminen ei ole kone. Ihminen on luomus.
Terveydenhuolto on ottanut pitkiä edistysaskeleita. Keskimääräistä elinikää ovat nostaneet elintason nousu ja lääketieteen edistysaskeleet. Terveydenhoidon hintaakin nostavat elintason nousu ja hienommat, kalliimmat ja yksityiskohtaisemmat tutkimusmenetelmät.

Tulevaisuuden terveysmenojen kasvusta puolet johtuu terveyspalvelujen määrän kasvusta hoidettavaa henkilöä kohti. Hyvä terveys ja pitkä elämä tavoite toteutuvat parantamalla terveyspalvelujen tuloksellisuutta.
Jos ihmishuoltamo toimisi kuten autohuoltamo, palaisimme lääkärin vastaanotolta tuunattuna, öljyt vaihdettuna, rikkoutuneet osat uusittuna. Sairaimpia meistä autetaankin näin. Ihmiselle vaihdetaan jopa mekaaninen sydän.

Mutta me terveemmät; tässä kohti astuu ihminen vapaana oman elämänsä toimijana esiin. Meitä on tuhansia, jotka tarkastutamme kolesteroliarvot, sokeriarvot, maksa-arvot. Tieto maksaa ja helpottaa. Tai tuottaa huolta mielen sopukoihin. Mutta siihen usein loppuu terveysinto.
Käy kuin autolle, joka ajettaisiin kalliin korjausarvion jälkeen huoltamolta ulos ilman toimenpiteitä. Sitten mennään uudelleen tarkastukseen, todetaan entiset huoltotarpeet, puntarilukema on kasvanut, saadaan entiset ohjeet, ja ajetaan auto rämisten entisellään ulos.

On vaikeaa tehdä elintapamuutoksia, kuten liikkua tarpeeksi, ruokailla Itämeren ruokakolmion mukaisesti, nukkua riittävästi ja hoitaa  ihmissuhteita.
Jeesus, suuri parantaja kysyi sairaalta 2000 vuotta sitten ennen parantamaan ryhtymistään: “Tahdotko tulla terveeksi?”
Ihmisen voinnin korjaaminen lähtee yhteistyöstä sairaan ja parantajan välillä. Tahto tulla terveeksi on keskeinen. Ajoittain parantuminen merkitsee kipeää sairauteen suostumista, ja elämän mielekkyyden etsimistä niiltä elämänalueilta, joihin itse voi vaikuttaa.

Ihminen on paljon moniulotteisempi kuin auto, jonka huollosta autonkuljettaja tietää maksavansa satoja euroja vuodessa – varsinkin kun auto ikääntyy. Maanteillämme kulkee tuhansia autoja, jotka ovat paremmassa kunnossa kuin kuljettajansa. Mistä me kasvavissa terveydenhoitomenoissa maksamme?

Kirjallisuuslähde: Terveysmenojen kasvu. Marja Tuovinen. Keskustelualoite 1/2013. Valtiovarainministeriö

Tampereen seurakuntien diakoni Helena Kuismalle Sotaveteraaniliiton ansiomitali

  • Posted on March 27, 2014 at 16:21

Sotaveteraaniliiton ansiomitali

Helena Kuisma vastaanotti Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitalin Näsin salissa Tampereella torstaina 27.3.2014. Kättelemässä Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alho. Taustalla Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistyksen puheenjohtaja Timo Salokannel. Kuva: Hannu Jukola

Tampereen seurakuntien diakoni Helena Kuisma on saanut Sotaveteraaniliiton ansiomitalin. Mitali myönnettiin Kuismalle hänen pitkästä työurastaan veteraanien parissa.

Helena Kuismalle luovutettiin Sotaveteraaniliiton ansiomitali torstaina 27.3. klo 12 Näsin salissa. Kuisma on tehnyt yli 20 vuotta veteraanityötä järjestämällä kuntoutusjaksoja veteraaneille ja heidän puolisoilleen.

– Hämmentynyt mutta onnellinen, kuvailee Kuisma tunteitaan saatuaan mitalin rintaansa.

– Hyvältähän tällainen tunnustus tuntuu, vaikka en koe olevani niin ansioitunut kuin moni muu, Kuisma aloittaa mutta ei ehdi jatkaa kun vieressä istuva Toini Tapaninaho keskeyttää hänen puheensa.

– Helena on niin sydämellinen, herttainen, kärsivällinen ja aikaansaava ihminen ettei sellaista olekaan.

– Ei kukaan voi uskoa miten paljon hän meidän eteemme tekee ja auttaa vuorokaudenajasta riippumatta.

Tapaninaho  on ollut useamman kerran Kuisman järjestämällä kuntoutusjaksolla Ilkon leirikeskuksessa. Kahdeksanpäivän mittaisella leirillä jumpataan ja hoidetaan terveyttä, kuullaan luentoja eri teemoista sekä ja nautitaan yhteisistä ruokahetkistä. Alusta asti periaatteena on ollut ihmisen kokonaisvaltainen hoito, Kuisma kertoo.

– Kuntoutuksessa hemmotellaan sielua, mieltä ja ruumista. Myös hengellinen puoli tulee ravituksi sillä meillä on päivittäin hartaushetkiä.

Aiempina vuosina Tampereen seurakunnat järjesti useita kuntoutusjaksoja vuodessa mutta nykyisin kun sotaveteraaneja on enää vähän elossa, leirejäkin on enää yksi. Talvi- ja jatkosodassa lottana toiminut Eira Laalahti toivoo, että tulevat sukupolvet muistavat sotaveteraanien merkityksen sittenkin kun heitä ei enää ole.

– Toivon, että vanhemmat opettaisivat lapsensa rakastamaan isänmaataan ja puolustamaan sitä. Vapaa maa ei ole itsestäänselvyys.

Sotaveteraaniliiton ansiomitali voidaan myöntää Sotaveteraanityön päämäärien hyväksi kauan ja ansiokkaasti tai muutoin merkittävästi toimineelle henkilölle, joka ei ole itse sotaveteraani. Palkinto voidaan myöntää myös sotaveteraanille, joka on toiminut muussa yhteydessä kuin liiton tai sen jäsen- tai  tukiyhteisön antamissa luottamus- tai muissa tehtävissä.