You are currently browsing the Suomen Lähetysseura category
Displaying 1 - 10 of 32 entries.

Kauneimmat Joululaulut tuotti ennätystuloksen unohdetuille lapsille

  • Posted on March 10, 2017 at 14:54

kauneimmat-joululaulut-2016_vihkon-kansi

Seurakuntien ja Suomen Lähetysseuran yhteistyössä järjestämät tuhannet Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet täyttävät kirkot joulun alla. Lähetysseura painatti viime jouluksi 800 000 lauluvihkosta.

Suomen Lähetysseuran Kauneimmat Joululaulut keräsi viime jouluna kaikkien aikojen ennätystuloksen, runsaat 1 090 000 euroa. Varat käytetään unohdettujen ja heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi kehitysmaissa.

Summa ylittää runsaalla 50 000 eurolla aiemman ennätyksen vuodelta 2011. Kaiken kaikkiaan tämä oli neljäs kerta, kun Kauneimmissa Joululauluissa päästiin yli miljoonan euron.

Keräystuloksesta valtaosa muodostuu seurakuntien järjestämissä Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätyistä kolehdeista. Kauneimpia Joululauluja on laulettu jo yli neljäkymmentä vuotta. Ne ovat tärkeä osa suomalaisten jouluperinteitä. Kauneimpia Joululauluja lauletaan suomeksi, ruotsiksi, saameksi ja myös ulkosuomalaisten parissa.

Lähetysseuralta 50 000 euroa burundilaispakolaisten tukemiseen Tansaniassa

  • Posted on August 17, 2016 at 18:48

Tanzanian-flag

Suomen Lähetysseura on myöntänyt 50 000 euroa tansanialaiselle Tanganyika Christian Refugee Service -järjestölle (TCRS) burundilaispakolaisten kanssa tehtävään työhön.

Keskiafrikkalaisessa Burundissa runsas vuosi sitten alkaneet levottomuudet ovat johtaneet laajamittaiseen pakolaiskriisiin, jonka seurauksena yli 250 000 burundilaista on paennut kotimaastaan. Pakolaisten vastaanotossa suurimman taakan kantavat naapurimaat Ruanda, Uganda, Kongo ja Tansania.

Paine kohdistuu etenkin Tansaniaan, jonka länsiosien pakolaisleireillä asuu jo nyt runsaat 140 000 henkeä. Tilanne vaikeutuu päivä päivältä: pakolaisten virta naapurimaihin jatkuu, ja uusia leirejä avataan tulijoiden majoittamiseksi.

Lähetysseuran pitkäaikainen kumppani TCRS on kriisin alusta lähtien osallistunut burundilaispakolaisten tukemiseen yhteistyössä Tansanian hallituksen sekä YK:n pakolaisapujärjestö UNHCR:n kanssa. Lähetysseura myönsi TCRS:lle 50 000 euroa tähän tarkoitukseen myös viime syksynä.

Lähetysseuran tuki käytetään vesihuollon, sanitaatiopalvelujen sekä hygieniatilanteen kohentamiseen Ndutan ja Mtendelin pakolaisleireillä läntisessä Tansaniassa. TCRS tarjoaa myös materiaaliapua sekä psykososiaalista tukea. Tavoitteena on lisäksi parantaa peruskoulutuksen saatavuutta sekä kehittää elinkeinotoimintaa pakolaisuuden oloissa.

Ndutan leirillä asuu yli 55 000 ihmistä, eikä sinne vastaanoteta enää enempää. Mtendelin leirille tulee viikoittain 1000–1500 uutta pakolaista.

– Suurimmat haasteet leireillä ovat puhdas vesi ja ruoanlaitto. Vettä pitäisi saada samaan tahtiin kuin väkeä tulee lisää. Entä mistä polttopuita kaikille, kun valtio on kieltänyt katkomasta puita? Eri järjestöt huolehtivat sovitun työnjaon mukaisesti eri tarpeista: vesi, koulutus, terveydenhuolto, ruoka, suojat, logistiikka, lastensuojelu, ympäristönsuojelu. Kaikki toiminta tapahtuu valtion tarkassa valvonnassa, TCRS:n hankekoordinaattori Terry Raphael kertoo.

TCRS on vuonna 1964 pakolaistyötä varten perustettu järjestö, joka nykyisin tekee myös monipuolista kehitysyhteistyötä.

Suomen Lähetysseura järjestää matkan Palestiinan maratonille: Palestiinan maraton korostaa oikeutta liikkua vapaasti

  • Posted on January 13, 2016 at 16:01

16020296304_29a88fef38_z

Palestiinan maraton korostaa oikeutta liikkua vapaasti

Suomen Lähetysseura järjestää matkan Palestiinan maratonille 29.3.–4.4.2016 osana Oikeus liikkua vapaasti -kampanjaa. Matkan aikana osallistutaan maratontapahtumaan ja tutustutaan elämään ja nähtävyyksiin Betlehemissä ja Jerusalemissa sekä Suomen Lähetysseuran työhön.

Palestiinan maraton juostaan neljättä kertaa 1.4.2016. Tapahtumaan voi osallistua kannustajana tai 10 km:n, puolimaratonin tai maratonin kävelijänä tai juoksijana. Viime vuonna osallistujia oli runsas 3 000.

Osa Lähetysseuran ihmisoikeus- ja rauhantyötä

Lähetysseuran työtä on haavoittuvien ihmisryhmien ihmisoikeuksien puolustaminen sekä rauhan ja sovinnon edellytysten luominen, muun muassa israelilaisten ja palestiinalaisten välillä.

Liikkumisvapaus on kaikille yleinen ja yhteinen ihmisoikeus, josta palestiinalaiset eivät voi nauttia. Israelin rakennuttama muuri estää heitä liikkumasta vapaasti Palestiinalaisalueilla Länsirannalla. Tämä muun muassa vaikeuttaa työssäkäyntiä, pääsyä omille viljelmille, sairaaloihin ja kouluun ja näin heikentää toimeentuloa ja perustarpeiden täyttymistä.

Molempien kansojen turvallisuus ja vapaus ovat toisiinsa sidoksissa. Sekä israelilaiset että palestiinalaiset rauhantoimijat painottavat, että oikeudenmukaisen rauhan siemen on siinä, että pystyy näkemään myös toisen kärsimyksen. Hankkeella on Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon tuki.

Lähde mukaan matkalle

Ilmoittautuminen matkalle on käynnissä, paikkoja on rajoitettu määrä. Lähetysseuran järjestämälle matkalle ilmoittaudutaan sähköpostitse osoitteeseen palestiinanmaraton@suomenlahetysseura.fi, ilmoittautumisen maratonille jokainen hoitaa itse (http://palestinemarathon.com).

Myös täysin omatoimisesti matkustavat voivat liittyä Lähetysseuran ryhmään paikan päällä ja osallistua järjestettyyn ohjelmaan.

Alustava matkaohjelma ja muut tiedot matkasta löytyvät Lähetysseuran verkkosivuilta osoitteesta

www.suomenlahetysseura.fi/palestiinanmaraton

Lähetysseuran budjetti ensi vuonna 29,6 miljoonaa euroa

  • Posted on December 10, 2014 at 14:04

Suomen Lähetysseuran hallituksen 9.12. hyväksymän budjetin mukaan Lähetysseuran vuoden 2015 varsinaisen toiminnan kulut ovat 29,6 miljoonaa euroa. Budjetti pysyy kokonaisuudessaan tämänvuotisella tasolla, mutta painopistettä siirretään entistä enemmän ulkomaiseen työhön.

Budjetoiduista kuluista 22,1 miljoonaa euroa eli 74,7 % prosenttia on osoitettu ulkomaantyöhön. Kotimaassa tapahtuvaan varainhankinta-, tiedotus-, koulutus- ja kasvatustyöhön sekä yhteisiin toimintoihin käytetään 7,5 miljoonaa euroa.

Kotimaantyön rakennemuutos jatkuu

Lähetysseuran strategian mukaan ulkomaisen toiminnan painopisteitä ovat kirkkojen julistus- ja diakoniatyön vahvistaminen, köyhyyden vähentäminen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Lähetysseuralla on toimintaa noin 30 maassa ja omia lähetettyjä työntekijöitä 22 maassa.

Ensi vuonna Lähetysseura käyttää kirkolliseen työhön 9,1 miljoonaa euroa. Painopiste on tavoittavassa työssä (3,3 miljoonaa) ja kumppanien omaehtoisuuden tukemisessa (1,8 miljoonaa). Lisäksi kirkolliseen työhön sisältyvät mm. kristillinen kasvatus, diakonia sekä kummitoiminta.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea Lähetysseura saa ensi vuonna 8,4 miljoonaa euroa. Lähetysseuran strategian mukaisesti varat suunnataan toimintaan joka vähentää köyhyyttä ja parantaa syrjittyjen perusoikeuksia (3,8 miljoonaa).  Työ vammaisten ihmisten kanssa kasvaa myös ensi vuonna. Lähetysseuran Tasaus-kampanjan teema on vuosina 2014–2015 vammaisten ihmisten oikeudet.

Kulunut vuosi oli Lähetysseuran historiassa ensimmäinen vuosi, jolloin Aasiaan kohdistettiin enemmän varoja kuin Afrikkaan. Ensi vuonna Lähetysseura käyttää Aasiassa 8,2 miljoonaa euroa ja Afrikassa 7,7 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista eniten varoja käytetään Etiopiassa, Nepalissa ja Tansaniassa.

”Toimimme muuttuvassa ympäristössä. Se hyvä työ, jonka aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet, on ollut mukana siirtämässä kirkon painopistettä etelään päin. Afrikan ja Aasian kirkkojen osaaminen on vahvistunut.  Tämä näkyy Lähetysseuran toimintasuunnitelmassa sillä tavalla, että käytämme entistä suuremman osan varoista kumppanikirkkojen oman lähetystyön tukemiseen. Suurempi osa työn toteuttajista on nyt paikallisia koulutettuja työntekijöitä”, vt. toiminnanjohtaja Rolf Steffansson kertoo.

Lähetysseuran kotimaantoimintojen rakennemuutos jatkuu. Ensi vuonna kotimaantyön osaston kulut vähenevät 12 prosenttia, yhteiset hallintokulut 5 prosenttia. Osaltaan kotimaantyön kulujen vähenemiseen vaikuttaa Lähetysseuran museotoiminnan loppuminen. Lähetysseuran museon, Kumbukumbun, esineistö luovutetaan Kansallismuseon Kulttuurien museolle vuoden 2015 alussa.

Kannatuksensa Lähetysseura arvioi ensi vuonna säilyvän jotakuinkin tämänvuotisella tasolla.

Suomen Lähetysseuran 90-vuotista Lähi-idän työtä juhlittiin Jerusalemissa

  • Posted on November 11, 2014 at 22:47

lahi-ita-mari-parkkinen-ja-piispa-munib-younan-90-vuotisjuhlissa-shalhevetjahissa

Shalhevetjah-keskuksen pappi Mari Parkkinen ja Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispa Munib Younan toimittivat 90-vuotisjuhlan messun. Kuva: Riitta Luume

Piispa Munib Younan Lähetysseuran Lähi-idän työn 90-vuotisjuhlassa:”Nyt tarvitaan Lähi-idässä uutisia, jotka eivät vihastuta.”

Lähetysseuran ensimmäinen työntekijä pastori Aapeli Saarisalo matkusti Palestiinaan vuonna 1924. Hän jakoi kristillistä kirjallisuutta ja tutustui juutalaisiin. Hän piti yhteyttä myös arabeihin. Saarisalon työkausi kesti kaksi vuotta.

Diakonissa Ester Juvelius saapui Palestiinaan 1931 ja teologian maisteri Aili Havas vuotta myöhemmin. Aili Havaksen kodista tuli turvapaikka monelle Euroopasta vainoja paenneelle juutalaiselle. Vuonna 1940 Havas avasi kotinsa lapsille, jotka olivat orpoja tai joiden vanhemmilla ei ollut työtä eikä asuntoa. Sunnuntain juhlaan Shalhevetjah-keskuksessa osallistui kaksi sisarusta, jotka asuivat Havaksen lastenkodissa vuonna 1944.

Ilosanomaa juutalaisille, arabeille, kristityille ja siirtotyöläisille

Juhlamessun saarnan piti Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispa Munib Younan. Hän kiitti Lähetysseuraa siitä, että se on toiminut alusta lähtien sekä juutalaisten että arabien parissa. Younan muistutti siitä, että jo alkuaikoina Lähetysseuran työntekijät välittivät evankeliumia asukkaiden äidinkielellä huomioiden paikalliskulttuurin.

Piispa Younan painotti myös, että Lähi-idässä tarvitaan uutisia, jotka eivät ahdista tai vihastuta.

-Juuri tämän takia Lähetysseuralla on tärkeä osa täällä Jerusalemissa. Lähetysseura, yhdessä Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon ja kaikkien yhteistyökumppanien kanssa on kutsuttu kertomaan hyvää uutista niille, jotka janoavat sitä.

Munib Younan totesi, että Lähetysseura on oppinut sen, että luterilainen lähetystyö on voimakkainta silloin kun lähetystyöntekijät työskentelevät yhdessä paikallisen kirkon kanssa.

-Olemme sitoutuneet oppimaan toisiltamme ja auttamaan toisiamme. Yhdessä opimme välittämään evankeliumia uudella tavalla. Opimme kantamaan ristiä yhdessä ja kulkemaan rinnakkain.  Siksi sanon: ”Kuinka ihanat ovat ilosanoman tuojan askelet”.

Lähetysseuran vs. ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen kertoi puheessaan, että Lähetysseura laajentaa rauhan ja sovinnon työtä Lähi-idässä.

-Jeesus kutsuu meitä rakastamaan Jumalaa ja lähimmäisiämme. Tämä kutsu kuuluu erityisesti konfliktien, väkivallan ja epätoivon keskellä, Norjanen totesi.

Juhlaan osallistui Lähetysseuran yhteistyökumppanien edustajia ja työntekijöitä, Suomen valtion edustajia, messiaanisten sekä etnisten seurakuntien jäseniä, kansainvälisten kirkkokumppanien edustajia ja Lähetysseuran entisiä työntekijöitä.

Lähi-idässä on työskennellyt 90 vuoden aikana 114 Lähetysseuran työntekijää. Heistä seitsemän toimii alueella tällä hetkellä.

Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Vaasassa 6.-8.6.2014

  • Posted on February 27, 2014 at 15:39

lahetysjuhlat-vaasassa-2014_logo

Suomen suurinta kirkon kansainvälisen toiminnan vuosittaista tapahtumaa, Valtakunnallisia Lähetysjuhlia, vietetään kesäkuun 6.–8. Vaasassa. Juhlille odotetaan tuhansia lähetys- ja kehitysyhteistyöstä sekä kansainvälisyydestä kiinnostuneita kävijöitä eri puolilta Suomea.Suomen Lähetysseuran kanssa juhlia järjestävät evankelis-luterilaiset seurakunnat Vaasassa.

Lähetysjuhlilla on runsaasti ohjelmaa eri-ikäisille, ruotsin- ja suomenkielisiä juhlia vietetään yhtä aikaa. Juhlien pääpaikka on Vaasan jäähalli, Vaasa Arena. Päähallin yhteydessä olevista harjoitushalleista löytyvät mm. juhlaravintola ja Lähetystori. Tytöille ja pojille on omaa ohjelmaa läheisellä Suvilahden koululla. Nuoret juhlivat mm. torilla ja entisessä elokuvateatteri Ritzissä.

Veden äärelle

Juhlien tunnus on ”Veden äärelle”, onhan kyse Vaasasta, merenrantakaupungista. Vaasaa mainostetaan myös Suomen aurinkoisimmaksi kaupungiksi. Lähetysjuhlille tulijat voivatkin yhdistää Vaasan-matkaansa myös muita seudun tarjoamia mahdollisuuksia: yhteistyötä on viritelty Wasalandian kanssa ja juhlavierailla on mahdollisuus käydä myös saaristoretkellä Merenkurkun maailmanperintöalueella.

Lähetysjuhlat ovat helluntain aikaan, joten teema kutsuu lähetysjuhlavieraita myös elävän veden äärelle. Ohjelmassa on kymmeniä eri tilaisuuksia: raamattuhetkiä, seuroja, jumalanpalveluksia, konsertteja, seminaareja, tietoa ja elämyksiä.

Lähetysjuhlilla esitellään Suomen Lähetysseuran ja sen ulkomaisten yhteistyökumppaneiden työtä eri puolilla maailmaa ja myös haastetaan ihmisiä mukaan kansainväliseen vastuuseen. Lähetysjuhlien ulkomaiset vieraat tulevat Kiinasta, Palestiinasta, Hongkongista, Thaimaasta ja erityisesti Tansaniasta, josta saapuvat mm. maasaikuoro Loruvani ja Tansanian ev.lut. kirkon Morogoron hiippakunnan piispa Jacob Mameo (Moreto), joka myös on maasai.

Suomen Lähetysseura on evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa yli 30 maassa. Lähetysjuhlia on järjestetty seuran perustamisesta asti, vuodesta 1859.

Valtakunnallisten Lähetysjuhlien ohjelma ja muuta infoa kevään mittaan täydentyen löytyy nettiosoitteestawww.lahetysjuhlat.fi

Suomen Lähetysseura on vuonna 1859 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii 30 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Lähetysseura on myös ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö ja yksi Suomen suurimpia kehitysyhteistyöjärjestöjä. www.suomenlahetysseura.fi

Suomen Lähetysseuran budjetti ensi vuonna 29,4 miljoonaa euroa

  • Posted on December 16, 2013 at 15:10

thaimaa_baan-rai-battana_katariina-kiilunen

Lähetysseuran työ Aasiassa kasvaa. Kuva Pohjois-Thaimaasta akha-kylän jumalanpalveluksesta, Katariina Kiilunen

Suomen Lähetysseuran hallituksen 12.12. hyväksymän budjetin mukaan Lähetysseuran vuoden 2014 varsinaisen toiminnan kulut ovat 29,4 miljoonaa euroa. Summa on lähes sama kuin kuluvana vuonna.

Budjetoiduista kuluista 21,5 miljoonaa euroa eli 73 prosenttia on osoitettu ulkomaantyöhön. Kotimaassa tapahtuvaan varainhankinta-, tiedotus-, koulutus- ja kasvatustyöhön käytetään 4,5 miljoonaa euroa sekä muihin yhteisiin toimintoihin 3,4 miljoonaa euroa.

Työ Aasiassa kasvaa

Lähetysseuran strategian mukaan ulkomaisen toiminnan painopisteitä ovat kirkkojen julistus- ja diakoniatyön vahvistaminen, köyhyyden vähentäminen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.

Ensi vuonna Lähetysseura käyttää kirkolliseen työhön 9 miljoonaa euroa. Painopiste on tavoittavassa työssä. Lisäksi kirkolliseen työhön sisältyvät mm. kristillinen kasvatus, diakonia, kummitoiminta sekä kumppanin omaehtoisuuden vahvistaminen ja työntekijäkoulutus.

– Ulkomaisen työn osuutta budjetissa on kasvatettu. Strategian mukaisesti suuntaamme enenevässä määrin varoja sellaisille alueille, missä kristittyjen osuus on vähäinen. Ensi vuonna ensimmäisen kerran Lähetysseuran historiassa ohjaamme enemmän varoja Aasiaan kuin Afrikkaan, kasvu Aasiassa on kahdeksan prosenttia tästä vuodesta. Toiminta lisääntyy erityisesti Nepalissa, Kiinassa ja Mekongin alueen maissa, toiminnanjohtaja Seppo Rissanen kertoo.

Lähetysseura käyttää ensi vuonna työhön Aasiassa 7,9 miljoonaa euroa, Afrikassa 7,3 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista eniten varoja käytetään edelleen Tansaniassa, Nepalissa ja Etiopiassa.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea Lähetysseura saa ensi vuonna 0,5 miljoonaa euroa tätä vuotta enemmän, 8,2 miljoonaa. Kehityshankkeissa pääpaino on syrjittyjen ihmisryhmien aseman parantamisessa. Myös vammaistyö on merkittävässä asemassa. Lähetysseuran Tasaus-kampanjan teema on vuosina 2014–2015 vammaisten oikeudet.

Kotimaisen työn kulut vähenevät

– Rakenteellisesti ensi vuosi merkitsee suuria muutoksia Lähetysseuran kotimaisessa työssä. Lähetysseuran nykymuotoinen aluetyö lakkaa, tilalle tulevat suorat yhteydet seurakuntien ja Lähetysseuran kotimaantyön osaston välille. Jokaiselle seurakunnalle nimetään oma palvelupäällikkö, Rissanen kertoo.

Kotimaantyön rakennemuutoksen ja ulkomaisen työn kasvun seurauksena Lähetysseuran kotimaan henkilöstö vähenee usealla henkilötyövuodella ja kotimaantyön osaston budjetti pienenee yli 600 000 eurolla. Lähetysjärjestöjen maksettaviksi tulevista uusien kirkon kansainvälisentyön hiippakuntasihteerien kuluista suurin osuus tulee Lähetysseuran vastuulle.

Lähetystyöntekijöiden määrä säilyy ennallaan. Lähetysseuralla on omia lähetettyjä työntekijöitä 22 maassa.

Kannatuksensa Lähetysseura arvioi ensi vuonna säilyvän tämänvuotisella tasolla.

– Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksen viesti Busanista oli, että kirkko on olemassa lähetystä varten. Meillä on maailmalla laaja kumppaniverkosto, joka tarvitsee meitä edelleen rinnalleen, Seppo Rissanen painottaa.

Suomen Lähetysseura (perustettu 1859) on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii 32 maassa yhteistyössä paikallisten kirkkojen ja järjestöjen sekä muun muassa Luterilaisen maailmanliiton kanssa.  Kaikki ev.lut. seurakunnat ovat Lähetysseuran jäseniä. Lisäksi Lähetysseuran toimintaa tukevat useat kristilliset järjestöt.

Suomen Lähetysseuran viestintäjohtajaksi Iiris Kivimäki

  • Posted on December 13, 2013 at 14:44

Saa laittaa Sakastiin

Suomen Lähetysseuran viestintäjohtajaksi on valittu teologian maisteri Iiris Kivimäki (s. 1962). Hän on suorittanut myös Eurooppa-tutkimuksen maisteriopinnot K. U. Leuvenin yliopistossa Belgiassa.

Iiris Kivimäki tulee Lähetysseuraan Kirkon tiedotuskeskuksesta, jonka tiedotuspäällikkönä hän on työskennellyt vuodesta 2007.

Kivimäki on työskennellyt aiemmin muun muassa free lance -toimittajana ja kirkkohallituksen EU-yhdyshenkilönä Lontoossa sekä Brysselissä europarlamenttiedustaja Heidi Hautalan erityisavustajana ja Suomen Benelux-maiden kulttuurikeskuksen kulttuurisihteerinä.

Iiris Kivimäki ottaa tehtävän vastaan 1.3.2014, kun nykyinen viestintäjohtaja Eeva Kemppi-Repo jää eläkkeelle.

Suomen Lähetysseura: Kauneimmat Joululaulut Helsinki-Vantaan lentokentällä

  • Posted on December 3, 2013 at 15:30

kjl-2013-vihkon-kansi

Kauneimmat Joululaulut ilahduttavat lentomatkustajia

Vantaan seurakunnat ja Suomen Lähetysseura ilahduttavat Kauneimmilla Joululauluilla lentomatkustajia Helsinki-Vantaan lentokentällä tiistaina 10.12.

Muusikot Sirkku-Liisa NiemiTuuli Suominen ja Mikko Helenius soittavat, laulavat ja laulattavat kaiken maailman kauneimpia joululauluja T2-terminaalin lähtö- ja tuloaulassa lentokentän vilkkaimpina aikoina klo 6.30–8 ja 14–15.30. Kauneimpia Joululauluja kiinnostuneille esittelee kampanjakoordinaattori Henriika Lindroos Lähetysseurasta.

Viime vuonna Vantaan seurakunnat ja Lähetysseura järjestivät vastaavanlaisen tempauksen lähijunissa. Kokemus oli sen verran positiivinen, että se päätettiin toistaa tänä vuonna lentokentällä.

Joululaulusoittolista kaukolennoilla

Kauneimmat Joululaulut soivat joulukuussa myös yhtenä musiikkityylivaihtoehtona Finnairin kaukolennoilla. Soittolistan ovat koonneet Suomen Lähetysseura ja pääkaupunkiseudun seurakuntien radiotoimitus Toivontuottajat. Kaukolentojen matkustajakuntaa ajatellen tälle soittolistalle on valikoitu kansainvälisempiä jouluhittejä.

Kauneimmat Joululaulut soivat tänä vuonna kehitysmaiden vammaisten lasten hyväksi.

www.kauneimmatjoululaulut.fi

Uskonnolliset yhteisöt ja hiv-positiiviset eivät kohtaa Aasiassa

  • Posted on November 27, 2013 at 15:33

inerelan-johtaja-pastori-phumzile-mabizela-ja-kati-kemppainen

Inerela+:n johtaja pastori Phumzile Mabizela esitteli kokonaisvaltaista SAVE-lähestymistapaa, jolla järjestön työntekijät kohtaavat hiv-positiiviset. Toimintaan kuuluu mm. vapaaehtoinen hiv-testi, hoitoonohjaus, ravintoneuvontaa, henkistä tukea ja ohjeita turvalliseen seksiin.  Kuva: Anne Rantanen

Uskonnollisia yhteisöjä ravisteltiin kohtaamaan hiv-positiiviset ja aidsia sairastavat. Bangkokissa Aasian ja Tyynenmeren alueen aids-konferenssin alla 18.-19.11. pidetyssä kristittyjen, muslimien, hindujen ja buddhalaisten välisessä kohtaamisessa arvosteltiin voimakkaasti sitä, että yhteiskunnan marginaalissa elävät hiv-positiiviset eivät kiinnosta uskonnollisia toimijoita.

Kansainvälinen työ hiv-epidemian hallitsemiseksi tuottaa tulosta: uusien tartuntojen ja aidsiin kuolleiden määrä on laskussa. Huolestuttavaa on se, että Aasian ja Tyynenmeren alueella uusien infektioiden määrä ei ole vähentynyt vuoden 2008 jälkeen.

Selkeää syytä siihen, miksi tartuntojen määrä on lakannut vähenemästä, ei ole löydetty. Asiassa hiv-tartunnat leviävät ennen kaikkea seksityöläisten, seksuaalivähemmistöjen ja suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa. Panostus hiv-epidemian ehkäisyyn ei kasva toivotulla tavalla, ja hiv-positiivisten hoidon kattavuus on Aasiassa ja Tyynenmeren alueella huomattavasti huonompi kuin esimerkiksi Afrikassa. Monissa maissa lainsäädäntö syrjii yhteiskunnan marginaalissa eläviä ja vaikeuttaa näin hoitoon hakeutumista.

Uskonnolliset yhteisöt kääntäneet selkänsä

Bangkokin kokouksessa nousi esille yhteinen huoli siitä, että uskonnolliset toimijat eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnan marginaalissa elävistä, joiden riski saada hiv-tartunta on suuri.

Singaporen metodistikirkon piispa Yap Kim Hao puhui voimakkaasti siitä, miten juutalaisuus, islam ja kristinusko ovat samasta uskonnonhistoriallisesta juuresta nousevina omaksuneet kielteisen käsityksen ihmisen seksuaalisuudesta.

”Seksuaalisuus on kantanut ja kantaa synnin leimaa näissä uskonnoissa”, Yap Kim Hao totesi. ”Siten myös seksiteitse tarttuva hiv kantaa synnin leimaa.”

Hän huomautti, että käsityksen seksuaalisuudesta syntinä on muututtava, ja hiv-positiivisiin ja aidsia sairastaviin pitää suhtautua armahtavasti ja rakkaudella.

Uskonnollisilla yhteisöillä on hyvä mahdollisuus kohdata hiv-positiivisia

”Hiv-työssä on kunkin uskonnon työstettävä sanomaansa siitä, millaista seksuaalietiikkaa ja epidemian ehkäisyä se opettaa”, toteaa konferenssiin osallistunut Lähetysseuran hiv ja aids -työn asiantuntija teologian tohtori Kati Kemppainen.

Kemppaisen mukaan uskonnollisten toimijoiden on ymmärrettävä, että niiden tehtävä on nyt, tässä maailmassa todellisten ongelmien kanssa kamppailevien todellisten ihmisten parissa. Hän huomauttaa myös, että uskonnollisten toimijoiden on huolehdittava siitä, että heidän tietonsa ovat ajan tasalla ja perustuvat tosiasioille eivätkä asenteille. Uskonnollisilta toimijoilta puuttuu usein henkilökohtainen kosketus hiv-positiivisiin.

Esimerkkinä hyvästä kohtaamisesta Kati Kemppainen nostaa esille eteläafrikkalaisen Inerela+:n, jonka toimintaa konferenssissa esitteli järjestön johtaja pastori Phumzile Mabizela. Järjestön toiminta-ajatuksen mukaan uskonnolliset johtajat ovat tärkeitä mielipidevaikuttajia omassa yhteisössään ja jopa kansainvälisesti. Järjestö on kehittänyt kokonaisvaltaisen SAVE-työkalun, jossa annetaan ohjeita hiv-tartunnan saaneelle sekä terveyden että yhteiskunnallisen tilanteen kannalta.

”On muistettava myös, että emme puhu hivin uhreista tai taudista kärsijöistä”, Kemppainen muistuttaa. ”On aidosti kuunneltava hiv-positiivisia ja toimittava heidän kanssaan, ei heidän puolestaan. On myös huomattu, että yksilökeskeinen lähestymistapa ei tuota tulosta, vaan on kyettävä toimimaan yhteisöjen kautta.”

Kati Kemppaisella on pitkä ruohonjuuritason kokemus työstä hiv-positiivisten kanssa. Hän toimi 2007-2010 Tansaniassa Iringan yliopiston hiv ja aids -projektin johtajana. Kirkon työntekijöiden kanssa hän luennoi avioliittoseminaareissa ja osallistui perhetyöhön, jonka avulla pyritään poistamaan hiv-tartuntoja edistäviä perinteitä ja käytäntöjä. Lisäksi hän seurasi hiv-positiivisten lääkejakelua ja aids-potilaiden hoitoa alueella sijaitsevassa Ilembulan sairaalassa.

Konferenssissa todettiin, että uskonnollisten toimijoiden haaste on siinä, voivatko ja haluavatko ne tavoittaa marginaaleissa elävät ryhmät.

”Mahdollisuus on siinä, että uskonnollinen yhteisö löytyy etäisimmästäkin kylästä. Se on paikalla ja valmiina, jos motivaatiota hiv ja aids -työhön löytyy.”

***

Maailman aids-päivää vietetään 1.12.

Työ hiv-positiivisten ja aidsia sairastavien keskuudessa on yksi Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön ja vaikuttamistyön painopisteistä. Tavoitteena on ehkäistä taudin leviämistä ja vähentää syrjintää sekä kehittää yhteistyökirkkojen aids-työn osaamista ja levittää tietoa erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Lisäksi tuetaan tartunnan saaneita ja heidän omaisiaan sekä aids-orpoja.