Displaying 1 - 10 of 601 entries.

Ortodoksisen kirkon paastokevät alkaa sovintosunnuntaina 26.2.

  • Posted on February 22, 2017 at 14:15

df1128de-57c4-40d9-b2b7-6584397c7696-w_960

Elämän yksinkertaistaminen on yksi nykyajan megatrendeistä. Suuri paasto edustaa monille kirkon jäsenille juuri tätä. Tänä vuonna pääsiäistä edeltävä suuri paasto näkyy sosiaalisessa mediassa hashtagilla #suuripaasto2017.

Ortodoksisen kirkon jäsenet aloittavat suuren paaston sunnuntaina 26. helmikuuta. Päivää kutsutaan sovintosunnuntaiksi. Sunnuntai-iltana pyhäköissä toimitetaan erityinen ehtoopalvelus, jossa kaikki läsnäolijat pyytävät toisiltaan anteeksi ja toivottavat toisilleen siunattua paastoaikaa.

Suuri paasto huipentuu suureen viikkoon ja Kristuksen ylösnousemusjuhlaan, jota vietetään tänä vuonna samaan aikaan koko kristillisessä maailmassa.

Paasto on kuulunut kristittyjen elämään apostolien ajoista asti. Nykymuotoista vastaavan suuren paaston vietto alkoi 300-luvulla Egyptissä, kun munkit ryhtyivät valmistautumaan pääsiäiseen viettämällä Jeesuksen esikuvan mukaan 40 päivää erämaassa rukoilemassa.

Suomessa elävintä kristillistä paastoperinnettä edustaa ortodoksinen kirkko, joka edellyttää jäseniltään sekä viikoittaisten paastopäivien että kirkkovuoden kiertoon kuuluvien pidempien paastoaikojen noudattamista. Ne kuuluvat olennaisena osana jumalallisen pyhyyden todeksi elämiseen, jota kirkko kutsuu ajan pyhittämiseksi.

Paasto viittaa sanana aina jostain luopumiseen. Ortodoksisen kirkon opetuksessa tämä aspekti nousee esiin erityisesti suhteessa ravintoon. Ruokapaastoa sen ankarimmassa muodossa noudattavat harvat, mutta valtaosa kirkon jäsenistöstä pyrkii huomioimaan paaston arjessaan keventämällä ruokavaliotaan ja luopumalla eläinkunnan tuotteiden lisäksi myös nautintoaineista. Lapset voivat opetella paastoamista esimerkiksi pääsiäiseen saakka ulottuvalla karkkilakolla.

Paasto ei ole kuitenkaan pelkkää ravinnosta ja huonoista tottumuksista luopumista, vaan aktiivista ja päämäärätietoista hyvän tavoittelua. Kirkon jäsenille suuren paaston alkaminen merkitsee havahtumista jokavuotiseen, mutta aina ainutkertaiseen tilaisuuteen nousta pyhityksen tielle. Paaston ensimmäisenä valmistussunnuntaina muisteltu Sakkeus kiipesi puuhun nähdäkseen Jeesuksen. Tätä esimerkkiä noudattaen kirkon jäsenet jättävät paaston ajaksi toissijaiset askareet ja keskittyvät nousemaan pyhityksen portaita nähdäkseen pääsiäisenä Kristuksen kunniakkaan ylösnousemuksen.

Ruokapaaston ohella pyhityskilvoituksen keskeisiä elementtejä ovat rukous ja hyväntekeväisyys.

Rukoukseen ja mielenmuutokseen kutsuvat erityisesti paastoajan jumalanpalvelukset, jotka ovat seurakunnissa varsin suosittuja. Paaston aikana on tapana osallistua myös katumuksen sakramenttiin eli käydä rippi-isän luona synnintunnustuksella.

Hyväntekeväisyys voi olla esimerkiksi aineellisen avun antamista tai vapaaehtoistyötä heikommassa asemassa olevien hyväksi. Myös muu lähimmäisten huomioiminen kuuluu paaston henkeen. Kirkon kansainvälisen diakonian ja lähetystyön järjestö Filantropia ry:n vuosittaisen paastokeräyksen tuotto ohjataan tällä kertaa Keniaan, Burundiin ja Ruandaan.

Elämän yksinkertaistaminen on yksi nykyajan megatrendeistä. Suuri paasto edustaa monille kirkon jäsenille juuri tätä: odotettua ja kaivattua paluuta olennaisten asioiden äärelle, tilaisuutta virkistyä hengellisesti keskellä ruuhkaiseksi ja komplisoituneeksi muuttunutta arkea.

Tänä vuonna kirkko kannustaa sosiaalisessa mediassa aktiivisia jäseniään vahvistamaan toisiaan paastokilvoituksessa jakamalla paastoon liittyvää sisältöä hashtagilla #suuripaasto2017.

26.2.2017 Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo toimittaa sovintosunnuntain ehtoopalveluksen Savonlinnassa sijaitsevassa Profeetta Sakariaan ja vanhurskaan Elisabethin kirkossa (ns. Pikkukirkko, Olavinkatu 29). Palvelus alkaa kello 17.

Kirkko siirtyi 22.2.2017 Savonlinnan evankelisluterilaiselta seurakunnalta ortodoksisen kulttuuriyhdistyksen omistukseen. 

Kirkon keskusrahaston ja eläkerahaston vuosi 2016 oli hyvä

  • Posted on February 21, 2017 at 19:24

360-church-cross-on-evening-sky

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi istunnossaan 21.2. Kirkon keskusrahaston sekä Kirkon eläkerahaston toimintakertomukset vuodelta 2016, tuloslaskelmat 1.1.-31.12.2016 ja taseet 31.12.2016.

Kirkon keskusrahastoon kuuluvat Kirkon yhteinen toiminta sekä Kirkon palvelukeskus. Kirkon eläkerahasto eriytettiin Kirkon keskusrahastosta vuoden 2016 alussa kirkon keskushallintouudistuksen yhteydessä.

Kirkon yhteisen toiminnan talous vahvistui vuonna 2016. Tilikauden ylijäämä oli 5,6 miljoonaa euroa, mikä oli 6,1 miljoonaa euroa ennakoitua suurempi. Tulokseen vaikutti Helsingin Katajanokalla sijaitsevan kiinteistön myyminen joulukuussa 2016. Kirkon palvelukeskuksen toimintakate oli -2,6 miljoonaa euroa. Vuosi 2016 oli Kirkon palvelukeskuksen viides toimintakausi.

Kirkon eläkerahaston vuosi 2016 oli erittäin hyvä. Eläkerahaston omaisuuden arvo oli vuoden 2016 lopussa 1,4 miljardia euroa. Näin ollen eläkerahasto kasvoi vuoden 2016 aikana 113 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia. Eläkerahaston sijoitustoiminnan nettotulos käyvin arvoin oli 7,9 prosenttia. Tuotto ylitti sijoitussuunnitelmassa asetetun kuuden prosentin tuottotavoitteen.

Vuonna 2016 kirkon vanhuuseläkemenot kasvoivat 9,6 prosenttia edellisvuodesta.

Täysistunto esittää kirkkolain 6 luvun muuttamista

Täysistunto käsitteli esitystä, jonka mukaan kirkon henkilöstöä käsittelevää kirkkolain 6 lukua muutetaan vastaamaan muutoksia työ- ja virkasuhteisia koskevassa lainsäädännössä. Muutokset perustuvat pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan ja työmarkkinoilla sovittuun kilpailukykysopimukseen.

Ehdotetut muutokset koskevat pitkäaikaistyöttömän ottamista määräaikaiseen virkasuhteeseen, koeaikaa, lomautusilmoituksen tiedoksi antamista, virkasuhteen päättämismenettelyä ja irtisanotun viranhaltijan takaisinottoaikaa. Lisäksi muutokset koskevat irtisanotun viranhaltijan työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta.

Esitys menee seuraavaksi laintarkastustoimikuntaan, minkä jälkeen se palaa täysistuntokäsittelyyn. Sen jälkeen esitys lähetetään kirkolliskokouksen käsiteltäväksi. Kirkolliskokouksesta esitys lähetetään opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteltavaksi. Käytännössä muutokset tullevat voimaan vuoden 2018 puolella.

Tavoitteena tuhat työmahdollisuutta vuosina 2017-2018

Kirkkohallitukselle esiteltiin täysistunnossaan Kirkko, työ ja työttömyys -työryhmän tekemä raportti ja esitys toimenpiteistä, joilla kirkko pyrkii muun muassa edistämään aktiivisempaa rooliaan työllistämisessä sekä etsimään uusia ratkaisumalleja työllistämiseen.

Työryhmän kuuden kuukauden toimikausi päättyi vuoden 2016 lopussa.

Työryhmän mukaan seurakunnissa on myönteinen asenne työllistämiseen, ja kirkko työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Raportissa kiinnitetään huomiota erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena tapahtuvaan eriarvoistumiskehitykseen ja työttömyyden aiheuttamaan syrjäytymisvaaraan.

Työryhmän esitys koostuu kuudesta toimenpiteestä, joilla pyritään aktivoimaan seurakuntia työmahdollisuuksien tarjoajina. Työryhmän esityksiin sisältyy muun muassa tuhannen työmahdollisuuden tarjoaminen kirkossa. Työtä voidaan tarjota esimerkiksi työkokeilun ja palkkatuetun työn yhdistelmänä erityisesti vaikeasti työllistettäville – muun muassa pitkäaikaistyöttömille nuorille, yli 55-vuotiaille ja maahanmuuttajille. Hanke pilotoidaan kuluvan vuoden aikana ja toteutetaan vuonna 2018.

Raportti on luettavissa Kytkin.fi-sivustolla.

Täysistunto ei siirtänyt avioliitto-ohjetta ratkaistavakseen

Kirkkohallituksen täysistunto päätti, ettei se siirrä ratkaistavakseen virastokollegion 2.2.2017 tekemää päätöstä virastonhoidon ohjeiden avioliitto-ohjeesta. Ehdotuksen asian siirtämisestä teki täysistunnon jäsen Tarja Kantola.

Vuonna 2013 hyväksyttyä avioliitto-ohjetta on päivitetty 1.3.2017 voimaan tulevan avioliittolain muutoksen johdosta. Päivityksessä on muun muassa selkiytetty esteiden tutkintaa ja kirkollisen vihkimisen edellytyksiä sekä avioliiton siunaamista koskevia ohjekohtia. Ohje on suunnattu seurakunnille ja keskusrekistereille.

Kirkkojärjestyksen mukaan virastokollegion käsittelemän asian siirtämisestä kirkkohallituksen ratkaistavaksi voi päättää kirkkohallitus, arkkipiispa tai kirkkohallituksen viraston johtava viranhaltija.

Kirkollinen vihkimiskäytäntö ei muutu avioliittolain muutoksen myötä

  • Posted on February 21, 2017 at 15:01

shiny_rings

Maaliskuun alussa Suomessa tulee voimaan avioliittolaki, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien avioliiton. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa avioliittoon vihkimisen ehdoista ei ole tehty uusia päätöksiä.

Kirkollinen vihkiminen ei siis ole mahdollinen samaa sukupuolta oleville, kun laki muuttuu. Pappi tai muu seurakunnan työntekijä voi rukoilla siviiliavioliiton solmineiden kanssa ja heidän puolestaan. Pyydettäessä voidaan seurakunnan jäsenen siviilivihkimisenä toimitettavan avioliiton puolesta rukoilla päiväjumalanpalveluksessa paikallisen tavan mukaan.

On odotettavissa, että käytännön toimintatavat avioliittoon juhlaan osallistumisessa ja rukoushetkissä vaihtelevat seurakunnasta ja papista riippuen. Kirkkotilan käytöstä ja seurakunnan tilojen vuokraamisesta juhlaa varten päätetään seurakunnassa.

Muussa seurakunnan toiminnassa samaa sukupuolta olevien avioliitto rinnastuu muihin siviilivihkimisenä toimitettaviin avioliittoihin. Sekä eri että samaa sukupuolta olevien parien avioliiton esteiden tutkinta suoritetaan seurakunnissa samalla tavalla avioliittolain voimaan tultua.

Erilaisia toiveita kirkon suunnasta avioliittokysymyksessä
Jotkut evankelis-luterilaisen kirkon papit ovat ilmoittaneet vihkivänsä ohjeista huolimatta samaa sukupuolta olevia pareja. Tällainen vihkiminen on pätevä, vihittävistä tulee aviopuolisoita. Vihkivälle papille mahdollisesti koituvien seuraamusten arviointi kuuluu sen hiippakunnan tuomiokapitulille, jonka alaisuudessa kyseinen pappi työskentelee.

Kirkon jäsenillä, papistolla ja piispoillakin on keskenään erilaisia käsityksiä siitä, mihin suuntaan kirkon tulisi edetä avioliittokysymyksessä. Osa tahtoo muuttaa kirkon avioliittokäsitystä, osa tahtoo pitäytyä nykyisessä.

Yleisesti uskotaan, että kirkon avioliittokäsityksen muuttuminen veisi joka tapauksessa vuosia. Jo pelkkä päätöksentekoprosessi vie aikaa.

Kirkon vihkimiskäytäntöihin liittyvistä muutoksista voisi päättää kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous. Esityksiä kirkolliskokoukseen voivat tehdä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä kirkolliskokousedustajat itse.

Vuoden 2017 toukokuun kirkolliskokoukseen aiotut esitykset tulee jättää maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Avioliittoasian kaltaisiin päätöksiin tarvitaan kirkolliskokouksen kaksinkertainen käsittely ja kirkolliskokousedustajien ¾ enemmistön tuki. 

Kirkossa on parhaillaan tekeillä selvitys avioliittoon vihkimisen merkityksestä ja eri vaihtoehtojen vaikutuksesta kirkolle. Yhtenä vaihtoehtona on pohdittu myös vihkimisoikeudesta luopumista. Selvitys valmistuu lokakuun lopussa 2017 ja edennee kirkolliskokoukseen toukokuussa 2018.

Lisää kirkon avioliittokäsityksestä 

http://evl.fi/uutishuone/pinnalla-nyt/avioliittolaki

http://evl.fi/kysymyksia-ja-vastauksia

Minna Toivasesta Pielaveden seurakunnan uusi diakoni

  • Posted on January 19, 2017 at 12:51

Pielaveden seurakuntaneuvosto on kokouksessaan 18.1.2017 valinnut yksimielisesti Pielaveden seurakunnan 2. diakonian virkaan sosionomi-diakoni Minna Toivasen.

Toivanen aloittaa virassa maaliskuun 1. päivänä. Virkaan oli yhteensä 7 hakijaa, joista yksi perui hakemuksensa.

Kirkon jäsenmäärän kehitys edellisvuoden kaltaista

  • Posted on January 16, 2017 at 15:26

IMG_2651

Kuva: Kerttu Vali

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa tarkistettujen tietojen mukaan 3 956 277.

Kirkkoon kuuluu 71,9 prosenttia suomalaisista. Kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä laski vuoden takaisesta yhden prosenttiyksikön.

Kaikkiaan noin 50 100 suomalaista erosi viime vuoden aikana kirkon jäsenyydestä, samalla noin 17 000 liittyi kirkkoon. Vuoden 2016 aikana kastettiin 36 600 alle 1-vuotiasta, ja kirkon jäsenistä kuoli 44 800.

Jäsenmäärän kokonaismuutos vuonna 2016 oli jokseenkin saman suuntainen kuin vuonna 2015. Tuolloin kirkkoon liittyi 17 600 henkilöä, eronneita oli 45 200. Vuoden 2015 aikana kuoli 44 000 kirkon jäsentä ja kastettiin 38 700 alle 1-vuotiasta.

Nuoret aikuiset aktiivisimpia liittyjiä sekä eroajia

Kirkkoon liittyjissä aktiivisimpia olivat 30−39-vuotiaat miehet sekä 20−29-vuotiaat naiset. Lähes puolet (48 %) kaikista liittyneistä kuului näihin ikäluokkiin. Kirkosta erosivat eniten 20−29-vuotiaat, joita oli 29 prosenttia kaikista eronneista.

”Kirkkoon liittymisen ja eroamisen kannalta keskeisin ikäryhmä on edellisten vuosien tapaan alle kolmekymppiset, jotka muuttavat herkimmin kantaansa jäsenyydestä suuntaan tai toiseen. Kirkosta eroaminen varsinkin perheenperustamisiässä heijastuu usein kasteiden vähenemiseen. Toisaalta juuri perhetapahtumat pitävät yllä yhteyttä kirkkoon”, tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta sanoo.

Jyväskylä edelleen suurin seurakunta

Jyväskylän seurakunta jatkaa väkimäärältään suurimpana seurakuntana. Jyväskylässä kirkon jäseniä on kaikkiaan 95 606. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 95 799. Pienin on Pohjanmaalla sijaitseva ruotsinkielinen saaristoseurakunta Bergö församling, jossa jäseniä oli vuoden lopussa 414. Seurakunta kasvoi edellisvuoteen verrattuna kolmella jäsenellä.

”Vaikka kirkosta eroaminen on ennen kaikkea suurten kaupunkiseurakuntien ilmiö, väestö kasvaa muuttoliikkeen myötä eniten kaupungeissa. Tämä näkyy myös suurten seurakuntien jäsenmäärien kasvuna”, Salminen toteaa.

Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) vahvistaa mediatyötä Aasiassa, uutena alueena Kazakstan

  • Posted on January 16, 2017 at 13:33

ivz_5_852

Kazakstanin lippu

Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) työ Aasiassa vahvistuu vuonna 2017. Uusia avauksia ovat muun muassa naisten radio-ohjelmat Kazakstanissa, mobiilisovellusten kehittäminen Kiinassa ja Mongoliassa sekä arabiankielisille pakolaisille suunnatun tv-kanavan tukeminen.

Sansa tekee ja tukee kristillisiä radio- ja televisio-ohjelmia, nettisisältöjä ja mobiilisovelluksia kaikkiaan 36 kielellä. Uutena kielenä on Kazakstanissa puhuttu kazakki.

Sansa tukee kumppaninsa, medialähetysjärjestö TWR:n tuottamaa kazakinkielistä Naiset toivon lähteellä -radio-ohjelmaa. Radio on yksi parhaista kanavista tavoittaa kazakstanilaisia, mutta ohjelmaa voi kuunnella myös netissä ja mobiilisovelluksella.

Mobiilisovelluksia Kiinassa, Mongoliassa ja Suomessa

– Medialähetystyön näkymät ovat hyvät. Mobiililaitteet ovat jo niin yleisiä, että jopa monet lähellä köyhyysrajaa elävät ihmiset pääsevät nettiin ja hakemaan tietoa. Kristinusko myös kiinnostaa monia, sanoo kansainvälisen kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkala.

Vuonna 1973 perustetun Sansan mediatyö alkoi radiosta ja laajeni sittemmin televisioon. Nykyään medialähetystyötä tehdään yhä useammin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja mobiilisovellusten välityksellä.

–  Ensimmäisessä vaiheessa älypuhelinsovelluksen kautta voi kuunnella kristillistä radiota omalla äidinkielellä, ladata ohjelmia kuunneltavaksi silloin kuin itselle sopii, lukea tai opiskella kristinuskon perusteita. Mutta uusi teknologia mahdollistaa paljon muutakin, kertoo mediakehitysjohtaja Ilkka Kastepohja.

Vuonna 2017 Sansa tukee mobiilisovellusten tekemistä muun muassa Kiinassa ja Mongoliassa, ja neuvotteluja käydään myös venäjänkielisestä sovelluksesta. Lisäksi tekeillä on suomenkielinen Domini-sovellus, johon Kirkon Mediasäätiö on myöntänyt 10 000 euron tuen. Lue lisää

Televisio päästää pakolaislapset kouluun

Sansa ryhtyy tukemaan yhteistyökumppaninsa, satelliittitelevisio SAT-7:n myöhemmin tänä vuonna aloittamaa koulutuskanavaa, SAT-7 Academya. Uuden kanavan toivotaan auttavan pakolaiskriisistä ja monin paikoin myös tasokkaan koulutuksen puutteesta kärsiviä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan asukkaita.

SAT-7:n ohjelmat näkyvät laajalla alueella Marokosta Afganistaniin. Ympärivuorokautinen koulutuskanava tarjoaa lukuisille pakolaislapsille mahdollisuuden päästä kouluun. Lue lisää

Mediatyötä Intiassa 15 kielellä

Sansan talousarvio vuodelle 2017 on noin 3,5 miljoonaa euroa. Ulkomaiseen toimintaan käytettävistä varoista Intian osuus on 20 prosenttia, muun Aasian 32 prosenttia sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan osuus yhteensä 31 prosenttia.

Kielten määrällä mitattuna Intia on tärkein työalue. Sansa tukee TWR-Intian radioimia ohjelmia 15 kielellä sekä hindinkielistä televisio-ohjelmaa, joka tavoittaa erityisesti kaupunkilaisia.

Sansalla on tällä hetkellä kahdeksan lähetys- ja projektityöntekijää. Valtaosa heistä toimii mediatyön tehtävissä kansainvälisten kumppanien palveluksessa. Kumppaneita ovat muun muassa TWR, SAT-7 ja FEBC International.

Toimintasuunnitelmansa mukaisesti Sansa jakaa toivon sanomaa erityisesti heille, jotka eivät vielä tai enää tunne Jeesusta sekä niille, jotka ovat vaikeimmin tavoitettavissa.

– Vuositeemamme “Yhteys muodostettu” kuvaa sitä, että Jumala on Pojassaan muodostanut yhteyden ihmiseen, median luomaa yhteyttä sekä kansojen ja kristittyjen välistä yhteyttä. Teema kytkeytyy myös reformaation merkkivuoteen, kertoo toiminnanjohtaja Juha Auvinen.

20 vuotta Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa

Yksi Sansan 36 ohjelmakielestä on suomi. Maaliskuussa 1997 alkanut raamatunopetusohjelma Raamattu kannesta kanteen on jo neljännellä kierroksella, ja se on pitkään ollut Radio Dein suosituimpia ohjelmia.

Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa radioidaan myös Ruotsissa ja Norjassa, minkä lisäksi sitä voi kuunnella netissä ja mobiilisovelluksilla. Tutustu juuri uusittuihin nettisivuihin
http://sansa.fi
facebook.com/sanansaattajat
twitter.com/sanansaattajat

”Yksimielisyyden aika piispakunnassa ohi” – piispat tenttiin Radio Deissä

  • Posted on January 12, 2017 at 17:21

Kirkolliskokous 4.-8.11.2013 Turun kristillisellä opistolla.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen vastaa toimittajien kysymyksiin ensimmäisellä Piispan kyselytunnilla. Kuva Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat asettuvat journalistien tentattavaksi Radio Dein tehdessä uuden aluevaltauksen käynnistämällä kanavalla Piispan kyselytunti -lähetyksen. Kukin kirkon piispoista vierailee suorassa lähetyksessä vastaamassa toimittajien kysymyksiin.

–          Piispan kyselytunti kuullaan tammikuusta alkaen suorana keskiviikkoisin aamulähetyksessä tunnin pituisena noin kerran kuukaudessa. Ensimmäisenä vuoron saa Kuopion piispa Jari Jolkkonen, joka saapuu Pasilaan 25. päivä tammikuuta, kertoo Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.

Piispan kyselytunti toteutetaan samaan tapaan kuin Yleisradion lähetyksistä tutuksi tullut Pääministerin kyselytunti, jossa pääministeri vastaa politiikan toimittajien ja medioiden päällikkötoimittajien esittämiin kysymyksiin. Piispan kyselytunnilla ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden ohella keskitytään kirkon haasteisiin. Siinäkin toimittajakunta koostuu eri medioiden edustajista.

–          Kutsumme mukaan median edustajan piispan omasta maakunnasta. Ensimmäisessä lähetyksessä hän on toimituspäällikkö Riitta Raatikainen Savon Sanomista. Lisäksi studiossa on erityisesti kirkollisiin teemoihin erikoistuneita toimittajia, kyselytuntia isännöivä Kortelainen sanoo.

Radio Dei toteuttaa Piispan kyselytunti -lähetykset yhteistyössä Kotimaa-lehden kanssa. Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä on yksi kirkollisten kysymysten asiantuntemusta studiossa edustavista toimittajista.

–          Piispojen näkökulmat ovat erityisen tärkeitä tässä ajassa, jossa uhkakuvien määrä on kasvanut. Sata vuotta täyttävän Suomi on osa maailmanlaajaa todellisuutta muun muassa ilmastonmuutoksen ja Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden myötä, antaa Teinilä esimerkin ajankohtaisista aiheista.

Kortelainen ja Teinilä pitävät tärkeänä, että piispat osallistuvat julkisuudessa kirkon sisällä käytävään keskusteluun.

–          He ovat vallankäyttäjiä, joille kuuluu velvollisuus ja vastuu perustella näkemyksiään. Yksimielisyyden aika piispakunnassakin on ohi, siksi on tärkeää kuunnella kaikkia piispoja, Teinilä huomauttaa.

Viime vuonna virallisesti valtakunnalliseksi kristilliseksi radioasemaksi laajentuneen Radio Dein tarkoituksena ei ole rakentaa lähetyksistä vaalitenttimäisiä piispagrillejä, vaikka tiukkoja kysymyksiä piispoille aiotaankin esittää.

–          Kirkkoa jakavissa asioissa keskustelun sävy on usein vihamielinen ja muureja rakentava. Radio Dein ohjelma palvelee hyvin sitä, että piispojen rakentava tapa esitellä ja perustella näkemyksiään pääsee kristittyjen kuultavaksi, Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä uskoo.

–           Piispojen kyselytunti tuo reformaation merkkivuonna osaltaan tärkeitä näkökulmia siihen, mitä merkitsee olla luterilainen vuonna 2017, Teinilä summaa.

Piispan kyselytunti kuullaan Radio Deissä keskiviikkoisin klo 9 sekä uusintana samana päivänä klo 13 ja sunnuntaisin klo 20. Kevätkaudella lähetyksessä vierailevat Kuopion piispa Jari Jolkkonen 25.1., Helsingin piispa Irja Askola 8.2., Lapuan piispa Simo Peura 15.2., Mikkelin piispa Seppo Häkkinen 19.4. Porvoon piispa Björn Vikström 17.5. ja Oulun piispa Samuel Salmi 31.5.

Lisätietoja: www.radiodei.fi

Suomen Vapaakirkko: Kannanotto pakolaistilanteeseen Suomessa

  • Posted on December 1, 2016 at 15:31

syria-1202174_640

Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen ja hallituksen puheenjohtaja Jaakko Pihlajamäki allekirjoittivat kannanoton Suomen pakolaistilanteeseen.

Maamme hallituksen ja viranomaisten harjoittamaan pakolaispolitiikkaan, ns. ”paperittomien” asemaan, ja aiheista viime aikoina käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyen haluamme todeta seuraavaa:

Velvollisuutemme ja halumme kristillisen lähimmäisenrakkauden osoittamiseen ei riipu henkilön yhteiskunnallisesta statuksesta. Yhteiskuntamme on moraalisesti tuuliajolla, jos hyväksymme sen, että yhteiskuntaa, yhteisöjä ja yksityisiä kansalaisia kannustetaan heikossa asemassa olevien heitteillejättöön poliittisten päämäärien saavuttamiseksi. Kehotamme Suomen Vapaakirkon seurakuntia ja koko kansaamme antamaan kukin omien mahdollisuuksien mukaan apua hädässä oleville, myös kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Toisin kuin joissain julkisuudessa esitetyissä lausunnoissa on väitetty, hädässä olevien auttaminen antaa oikean viestin siitä keitä me olemme kristittyinä ja kansakuntana. (Luuk. 10:25-37, Matt. 25:31-46).

Emme hyväksy Suomen harjoittamaa pakolaispolitiikkaa siltä osin kuin turvapaikan myöntämisperusteita määrittävät poliittiset päämäärät eikä turvapaikanhakijoiden inhimillinen hätä ja suojelun tarve. Maamme hallituksen ilmaisema tavoite, ettei Suomen tule olla ”houkutteleva kohdemaa” pakolaisille ei ole hyväksyttävä peruste jättää myöntämättä maahamme saapuneille hädänalaisille turvapaikkaa. Emme voi hyväksyä johtavien poliitikkojen ja virkamiesten lausuntoja, jotka syyllistävät maahamme jääviä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja viittaavat siihen, että näiden henkilöiden olisi ”parasta palata vapaaehtoisesti kotiin”. Yleisesti tiedossa, että suuri osa kielteisen päätöksen saavista ei voi palata kotiin vaan heidän kohdallaan ”paluu” tarkoittaisi maan sisäisten pakolaisten joukkoon liittymistä pakolaisleirille, hätämajoitukseen tai asunnottomuuteen ilman elämän perusedellytyksiä. Kehotamme poliitikkoja ja virkamiehiä olemaan tarkkoja lausunnoissaan ja tarkastelemaan turvapaikan myöntämistä hakijan inhimillisestä tarpeesta käsin.

Yllämainitut seikat koskevat kaikkia turvapaikanhakijoita ja pakolaispolitiikkaamme yleisesti. Kehotamme lisäksi maamme viranomaisia perehtymään kristillisen uskon ja siihen kääntymisen luonteeseen uskomme traditiossa, ja olemme valmiita tarjoamaan siihen kirkkomme apua. Kokemuksemme perusteella kristinuskoon kääntymisen aitoutta arvioidaan turvapaikkahakemuksen käsittelyssä usein erittäin puutteellisin perustein ja vähättelevästi. Tiedämme, että näennäistä kääntymistä voidaan käyttää ja on myös käytetty väärin turvapaikan myöntämisen edistämiseksi. Muistutamme, että oman kirkkomme sekä muiden kristillisten kirkkojen hengellisen työn tekijöillä on alan asiantuntijan edellytykset arvioida henkilön kääntymyksen aitoutta ja siksi kirkkojen työntekijöiden lausunnoille tulisi antaa turvapaikanhakuprosessissa nykyistä suurempi painoarvo.

Tampereella 29.11.2016

 

Hannu Vuorinen                                                    Jaakko Pihlajamäki
kirkkokunnanjohtaja                                                 hallituksen puheenjohtaja
Suomen Vapaakirkko                                                Suomen Vapaakirkko

 

 

Kuusankosken Kirkkomusiikkiviikon kävijätavoite ylittyi

  • Posted on November 28, 2016 at 17:05

14370420_1793445720914363_4916234109425582373_n

Kuusankosken 16. Kirkkomusiikkiviikko sai vaikuttavan ja arvokkaan päätöksen kun Helsingin Filharmoninen kuoro, Kamarikuoro Navichorus ja Polyteknikkojen orkesteri konsertoi Verdin Requiemin Kuusankosken kirkossa sunnuntaina 27. marraskuuta.

Kirkkomusiikkiviikon kolmeentoista musiikkitapahtumaan ja kolmeen valtakunnalliseen koulutukseen osallistui 2600 tapahtumakävijää ja muusikkoa. Tavoite ylittyi reilusti, ja samalla saatiin uusi kävijäennätys rikottavaksi. Entinen ennätys vuodelta 2013 oli 2300 tapahtumakävijää.

– Erityistä tämän vuoden toteutuksessa oli laaja valtakunnallinen yhteistyö lukuisien kirkkomusiikin toimijoiden kanssa sekä runsas talkootyöntekijöiden joukko. Nämä yhdessä mahdollistivat kirkkomusiikkiviikon tässä laajuudessaan, kertoo tapahtuman taiteellinen johtaja Timo Vikman. – Iloitsemme, että viikko onnistui yli odotusten!

Facebook: http://www.facebook.com/kirkkomusiikkiviikko

Tukholman Suomalainen seurakunta: Martti Paananen Tukholman uudeksi kirkkoherraksi

  • Posted on November 17, 2016 at 16:33

15078563_1210292549009122_3337283345627407836_n

Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi on 1.12. 2016 alkaen valittu seurakunnan vt. kirkkoherra Martti Paananen

Tukholman Suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi on 1.12. 2016 alkaen valittu seurakunnan vt. kirkkoherra Martti Paananen.

Hän on aiemmin toiminut seurakunnan komministerina vuosina 2006-2011, jonka jälkeen hän oli reilut neljä vuotta suomalaisen seurakunnan pappina Sydneyssä, Australiassa.

Martti palasi Tukholmaan viime keväänä ja toimi puoli vuotta osa-aikaisena pappina Örebrossa ja Nykvarnissa. Lokakuun hän oli Tukholman suomalaisen seurakunnan komministeri ja marraskuun alusta vt. kirkkoherra.