Displaying 1 - 10 of 637 entries.

Ilta Lauran kanssa -talk show palaa Turun Linnateatteriin

  • Posted on November 21, 2018 at 12:41

Laurasiltala_asenne7_©janne_ylitalo

Kuva: Janne Ylitalo

Ilta Lauran kanssa -kiertue palaa alkusijoilleen Turun Linnateatteriin keskiviikkona 5.12. Show’n kymmenvuotisjuhlakiertueen teemana on kosketus.

Toimittaja Laura Siltalan kolmas Ilta Lauran kanssa -kiertue huipentuu 5. joulukuuta klo 18 Turun Linnateatterin teatteriravintolassa. Samassa paikassa talk show sai myös alkunsa joulukuussa 2008.

Illan vieraina ovat mallitoimiston johtaja Marjo Sjöroos, teatteriohjaaja Arto Myllärinen, gospelmuusikko Lauramaria ja Vuoden pakolaisnainen 2016 Rita Kostama. Show’n musiikista vastaa laulaja Antti Kleemola, joka tunnetaan soolouransa lisäksi muun muassa Yölle, Pate Mustajärvelle ja Suvi Teräsniskalle tekemistään kappaleista. Illan teemana on kosketus.

– Kosketuksesta jää aina jokin jälki. Olen saanut kuulla vierailtani hienoja ja rehellisiä tarinoita elämästä, unelmista, kivuista ja peloista – se on jättänyt minuun jäljen, juontaja Laura Siltala kertoo.

Ilta Lauran kanssa -talk show’n tavoitteena on syvällinen, mutta viihteellinen ohjelma tavallisten ihmisten, julkisuuden henkilöiden ja muusikoiden kanssa. Siltalan mukaan show’ta määrittävät rukous, rohkeus ja rakkaus.

Ensimmäinen Ilta Lauran kanssa -talk show esitettiin joulukuussa 2008 niin ikään Turun Linnateatterin teatteriravintolassa, jossa sitä tehtiin kahden vuoden ajan. Vieraina kävi paikallisia ja valtakunnallisia julkisuuden henkilöitä, kuten laulaja Juha Tapio, juoksija Wilson Kirwa, kirjailija Anna-Leena Härkönen ja muusikko Severi Pyysalo. Vuosien aikana Ilta Lauran kanssa -show kasvoi valtakunnalliseksi toiminnaksi ja Siltalan rakkaasta harrastuksesta tuli työ.

Illan järjestävät Kaarinan seurakunta ja Mikaelinseurakunta. Liput 44 e/39 e (sis. buffet-illallisen), ticketmaster.fi.

Lisätietoja:

www.iltalaurankanssa.fi

Kaisamari Hintikka valittiin Espoon seuraavaksi piispaksi

  • Posted on November 1, 2018 at 15:11

SUd-3jcn_400x400

Alustavan ääntenlaskennan mukaan Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, TT, pastori Kaisamari Hintikka (s. 1967) sai 57,8 prosenttia annetuista äänistä Espoon piispanvaalin toisella kierroksella ja tuli valituksi Espoon hiippakunnan seuraavaksi piispaksi.

Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat Kaisamari Hintikan ja jumalanpalveluselämän kouluttaja, TT, pastori Juhani Holman (s. 1958) kesken seuraavasti: Kaisamari Hintikka sai yhteensä 463 ääntä ja Juhani Holma 324 ääntä. Vaalin äänestysprosentti oli 84,3.

Kaisamari Hintikka vihittiin papiksi vuonna 2009. Hintikka on työskennellyt Genevessä vuodesta 2011, josta viimeiset viisi vuotta Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Kirkon ulkoasiainosaston työalasihteerinä.

Espoon piispanvaalissa äänioikeus oli 950 äänestäjällä, jotka koostuivat hiippakunnan papeista ja lehtorista sekä maallikkovalitsijoista.

Teologia.fi ja Teologinen Aikakauskirja: Sovitus ja sovinto edellyttävät anteeksipyyntöä ja -antoa, mutta myös mahdollistavat sen

  • Posted on October 29, 2018 at 13:45

jesus-3149505_1280

Miten menneisyyden pahat teot on mahdollista hyvittää tai antaa anteeksi? Miten kohdata oma ja toisten syyllisyys, häpeä ja viha? Teologia.fi ja Teologinen Aikakauskirja pureutuvat uusimmassa yhteisnumerossaan sovitukseen ja sovintoon.

Sovinto on aina prosessi, joka tapahtuu sekä ihmisessä itsessään että hänen suhteissaan muihin ihmisiin.

− Ääni tulisi antaa erityisesti niille, joita ei ole aiemmin kuultu eikä nähty, ja joiden kokemuksista ei ole välitetty tai niitä on vähätelty, Teologisen Aikakauskirjan päätoimittaja Virpi Mäkinen kirjoittaa Teologia.fi:ssä.

Kollektiiviset anteeksipyynnöt, sovinto- ja totuuskomissiot sekä erilaiset rikos- ja riita-asioiden sovintomenettelyt pyrkivät kaikki kuulemaan mahdollisimman laaja-alaisesti tapahtumien osapuolia.

Sovintoprosessit avaavat aina jo arpeutuneet haavat. Muistot voivat olla hyvinkin kipeitä ja anteeksipyytäminen ja antaminen vaikeaa, jopa mahdotonta.

− Lopullinen päämäärä on koetun hyväksyminen sekä vapautuminen syyllisyyden, häpeän ja vihan tunteista väärintekijää kohtaan tai suhteessa omiin pahoihin tekoihin ja rikoksiin, Mäkinen jatkaa.

Kollektiiviset anteeksipyynnöt jäävät kuitenkin helposti pelkäksi puheeksi ja oman pesän puhdistamistoimiksi, ellei niihin sisälly minkäänlaisia korvaavia toimenpiteitä tai käytännön parannustoimia.

− Ongelmallisia ovat erityisesti menneisyydessä tehtyjen virheiden, rikoksien ja epäoikeudenmukaisuuksien tunnustaminen ja anteeksipyytäminen, koska anteeksiantoa ei ole enää kukaan kuulemassa eikä antamassa. Toisaalta anteeksipyyntö lienee vähintä, mitä tallaisissa tapauksissa voi tehdä, Mäkinen pohtii.

Menneisyyttä ei saa takaisin, mutta nyt ja tulevaisuudessa on toimittava toisin.

Sovitus ja sovinto -teemanumeron artikkelit Teologia.fi:ssä:

29.10. ilmestyvästä Teologisesta Aikakauskirjasta löytyvät aihetta laajemmin taustoittavat tutkimusartikkelit.

Suomen ortodoksinen kirkko: “Yksipuolinen, surullinen ja valitettava päätös”

  • Posted on October 16, 2018 at 14:07

6ed0ca98-cf1b-480e-bcfa-4a6460252e8f

Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous koolla Kuopiossa. Vasemmalta oikealle Joensuun piispa Arseni, Oulun metropoliitta Elia ja Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo.

Suomen ortodoksisen piispainkokouksen kannanotto Ukrainan kirkolliseen tilanteeseen ja Venäjän ortodoksisen kirkon päätökseen katkaista ehtoollisyhteys Ekumeeniseen patriarkaattiin.

Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous toteaa, että Konstantinopolin Ekumeeninen patriarkaatti on päättänyt myöntää täydellisen hallinnollisen itsemääräämisoikeuden Ukrainan ortodokseille. Tämä päätös uudistettiin 11.10.2018 Konstantinopolissa. Samalla Ekumeeninen patriarkaatti päätti ottaa Kirkon yhteyteen kaksi merkittävää ukrainalaista kirkollista toimijaa ja heidän seuraajansa, joiden kirkollista asemaa ortodoksisessa maailmassa ei aikaisemmin tunnustettu.

Päätös on herättänyt paljon kansainvälistä mediahuomiota viime aikoina. Suomen ortodoksinen kirkko on seurannut aktiivisesti kirkollisen elämän kehitystä Ukrainassa jo pidemmän aikaa. Sen tämänhetkistä tilaa on arvioitu ensisijaisesti niiden faktojen valossa, jota patriarkaatistamme on saatu. Tukeutuen Ekumeenisen patriarkaatin pitkäaikaiseen asiantuntemukseen ja perehtyneisyyteen eri osa-alueilla, kirkkomme painottaa kanonisen perinteen ja järjestyksen noudattamisen tärkeyttätässäasiassa.

Edellämainitun Ekumeenisen patriarkaatin päätöksen seurauksena Venäjän ortodoksinen kirkko on katkaissut ehtoollisyhteyden patriarkaattiimme 15.10.2018. Päätös on yksipuolinen, surullinen ja erittäin valitettava. Ennenkuulumaton se ei ole, sillä vastaava on tapahtunut myös aikaisemmin – viimeksi vuonna 1996.

Piispainkokouksen nimissä haluamme ensisijaisesti korostaa, ettei ehtoollisyhteyden katkaiseminen Ekumeeniseen patriarkaattiin vaikuta kirkkomme venäjänkielisten jäsenten kirkolliseen elämään Suomessa. Suomen ortodoksinen kirkko toivottaa myös jatkossa kaikki sen jäsenet tervetulleiksi osallistumaan pyhistä mysteerioista heidän kulttuuri- tai kielitaustastaan riippumatta.

Venäjän ortodoksisen kirkon päätös vaikuttaa silti välillisesti Suomen ortodoksisen kirkon elämään, sillä kirkollamme on perinteisesti ollut tiiviit yhteydet rajan taakse. Piispainkokouksena toteamme, että Suomen ortodoksisella kirkolla on aina valmius rakentavaan yhteyteen Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Ehtoollisyhteyden katkeamisesta huolimatta toivomme, että esimerkiksi kulttuurinen yhteistyö ja toiminta – joka ei suoraan liity liturgiseen elämään – voisi edelleen jatkua Venäjän ortodoksisen kirkon ja sen jäsenten kanssa.

Piispainkokouksen jäseninä koemme tarpeelliseksi korostaa veljellisen rakkauden henkeä ja säännöllisen vuoropuhelun tarpeellisuutta kaikilla kirkollisen elämän tasoilla niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Toivomme, että patriarkaatit ratkaisisivat asian keskinäisissä neuvotteluissa ja ettäsuhteet normalisoituisivat joka taholle mahdollisimman pian.

Turvautuen Herramme Jeesuksen Kristuksen parantavaan voimaan kehotamme kaikkia kirkkomme jäseniä olemaan uskossa, toivossa ja rakkaudessa luottavaisia ja rauhallisia, sekä muistamaan rukouksissaan niitä, joiden käsissä on pysyvän kirkollisen järjestyksen ja rauhan aikaansaaminen Ukrainassa, sillä rauhaa ei löydetä ilman Pyhän Hengen vaikutusta.

Seurakuntien taloudellinen tila koheni vuonna 2017 – eriarvoistumisen kehitys jatkui

  • Posted on August 31, 2018 at 16:00

glaube-und-religion

Seurakunnat onnistuivat säästämään toiminnan kustannuksissa vuonna 2017. Toimintakate eli tuottojen ja kulujen erotus pieneni reilut kolme prosenttia. Toimintakatetta pienensivät toimintatuottojen 9 miljoonan euron kasvu ja toimintakulujen väheneminen 18 miljoonalla eurolla. Toimintakate oli yhteensä 825 miljoonaa euroa.

Verotulot pienenivät 11 miljoonalla eurolla 885 miljoonaan euroon. Rahoitustoimen nettotuotto kasvoi 12 miljoonalla eurolla.

Henkilöstön vuosittain toukokuussa tilastoitava lukumäärä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta henkilötyövuosien määrä jatkoi laskua. Seurakunnissa työskenteli viime vuonna noin 20 000 ihmistä. Henkilöstökulut olivat yhteensä 582 miljoonaa euroa (−3 %). Palkkoja maksettiin noin 9 miljoonaa euroa vähemmän (−2 %) ja henkilösivukuluja 8 miljoonaa vähemmän (−6 %) kuin edellisvuonna. Henkilöstökulujen muutos johtuu pääasiassa Kiky-sopimuksen mukaisista lomarahojen leikkauksista ja työnantajan sosiaaliturva- ja eläkemaksujen alennuksista.

Vuosikatetta kertyi 134 miljoonaa euroa eli 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosikate on tilikauden tulojen ja menojen erotus. Vuosikatteen tulisi kattaa aikaisemmista investoinneista vuosittain kuluiksi kirjattavat poistot. Poistot ja poistoerokirjaukset olivat yhteensä 91 miljoonaa. Tilikauden ylijäämä oli 43 miljoonaa euroa, joka oli 12 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia suurempi kuin vuosi aikaisemmin. Tilikauden jäämä saadaan vähentämällä vuosikatteesta poistot.

Erilaisiin investointeihin seurakunnat käyttivät 86 miljoonaa euroa. Investoinnit olivat pääasiassa kirkkojen ja seurakuntakeskusten peruskunnostuksia. Kiinteää omaisuutta seurakunnat myivät 22 miljoonalla eurolla.

Seurakuntien lainamäärä kasvoi 9 miljoonalla. Uutta lainaa otettiin 23 miljoonaa ja lainoja lyhennettiin 14 miljoonalla eurolla. Rahavarojen määrä kasvoi 74 miljoonalla eurolla.

Talouden polarisaatio on nähtävissä kirkossa

Seurakuntien talouskehityksessä on nähtävissä talouden polarisaatio kasvukeskusten ja ylipäätään suurempien paikkakuntien ja muun Suomen välillä. Sadan jäsenmäärältään suurimman seurakuntatalouden joukossa 23:lla tilinpäätös oli alijäämäinen, kun sadan pienimmän joukossa alijäämäisiä seurakuntatalouksia oli 47. Kolmanneksella seurakuntatalouksista talous on alijäämäinen ja kahdella kolmanneksella ylijäämäinen.

Rahavarojen riittävyys oli alle kaksi kuukautta 40 seurakuntataloudella. Tilinpäätöshetken rahavarat riittäisivät yli puoleksi vuodeksi puolella seurakuntatalouksista ja yli vuodeksi 40:llä.

Vaikka rahavarojen määrä kasvoi 74 miljoonalla eurolla 901 miljoonaan euroon, rahoitusvarallisuus oli negatiivinen 58 seurakuntataloudella ja kolmasosalla rahamäärä väheni.

Kymmenen suurimman seurakuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli puolet kaikkien seurakuntatalouksien vuosikatteesta. Negatiivinen vuosikate oli 33 seurakuntataloudella. Vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja 102 seurakuntataloudella.

Rahoitustoimen tuotot jakautuvat hyvin epätasaisesti seurakuntatalouksien kesken. Helsingin seurakuntayhtymän osuus niistä oli peräti 45 prosenttia. 59:llä seurakuntataloudella rahoitustoimen tuottojen ja kulujen erotus oli negatiivinen.

Tilikauden tulos oli negatiivinen 103 seurakuntataloudella.

Seurakuntatalouksia on tällä hetkellä 278. Seurakuntatalous on joko seurakunta, jolla on itsenäinen talous tai seurakuntayhtymä.

Kirkkohallitus: Avioliiton alaikäraja tulisi olla 18 vuotta ja poikkeuslupamenettelystä tulisi luopua

  • Posted on August 22, 2018 at 11:38

hochzeits-ringe

Kirkkohallitus antoi istunnossaan 22.8.2018 oikeusministeriölle lausunnon alaikäisavioliittojen sääntelytarvetta koskevasta arviomuistiosta. Kirkkohallitus lähtee lausunnossaan siitä, että poikkeuslupamenettelystä tulisi luopua, ja avioliiton solmimisen ikärajan tulisi jatkossa olla 18 vuotta.

Kirkkohallitus katsoo, että lainsäädännön tehtävänä tulisi ensisijaisesti ennaltaehkäistä lapsiavioliittojen syntymistä, ja lapsen edun turvaamiseksi avioliiton solmimisen ikärajan tulisi olla 18 vuotta ilman mahdollisuutta saada poikkeuslupaa avioliiton solmimiseen alaikäisenä.

Lausunnossa todetaan, että avioliiton solmimisen ikärajan asettaminen 18 vuoteen olisi johdonmukainen ratkaisu, sillä Suomen oikeusjärjestelmässä katsotaan henkilön saavuttavan täyden itsemääräämisoikeuden ja oikeustoimikelpoisuuden 18-vuotiaana. Avioliiton solmimisen ikärajan asettaminen samaan ikään on keino suojella alaikäistä ja osaltaan varmistaa lapsen oikeutta lapsuuteensa.

Kirkkohallitus katsoo, että jos valmistelussa kuitenkin päädyttäisiin säilyttämään poikkeuslupamenettely, laissa tulisi säätää luvan myöntämiselle ehdoton alaikäraja. Alaikärajan tulee olla vähintään 16 vuotta, joka on jo voimassa olevassa rikoslaissa säädetty suojaikärajaksi. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota alaikäisen kuulemismenettelyyn lupaa myönnettäessä.

Kirkkohallitus toteaa lausunnossaan, että lapsiavioliittojen ehkäisemiseksi myös ulkomailla solmittujen avioliittojen tunnustamisen edellytyksenä tulisi lähtökohtaisesti olla se, että avioliitto on solmittu 18-vuotiaana, ja että alaikäisten ulkomailla solmimien avioliittojen tunnustamiselle asetetaan sama ehdoton alaikäraja, joka on Suomen oikeusjärjestelmässä hyväksytty lapsen suojaikäraja eli 16 vuotta. Tätä nuorempana solmittu avioliittoa pidettäisiin mitättömänä.

Avioliittojen tunnustamisessa tulee käyttää tapauskohtaista harkintaa ja varmistaa, että haavoittuvassa asemassa olevan asema ja etu voidaan turvata. Tällöinkin on tärkeää selvittää alaikäisenä avioliiton solmineen oma tahtotila.

Lausunto kokonaisuudessaan tallennetaan osoitteeseen lausuntopalvelu.fi

Kirkon tekemää hyvää ei aina nähdä

  • Posted on August 16, 2018 at 11:31

church.steeple.cross_

Monille on yllätys, kuinka paljon kirkko tekee hyvää tavallisten ihmisten arjessa. Muut kuin kirkolliset toimitukset, esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyö sekä diakoniatyö vanhusten ja vähävaraisten perheiden auttamiseksi muodostavat valtaosan, jopa neljä viidesosaa kirkon työstä. 

Tämä tavallisten ihmisten tekemä arkinen, lähimmäisten elämää rikastuttava työ valitettavan usein unohtuu, kun kirkkoa kritisoidaan, muistuttaa toiminnanjohtaja Paula Aaltonen Kirkon alat ry:stä.

Kirkon sisällä työmoraalin keskeinen sisältö on, että työntekijä palvelee lähimmäisiään ja yhteiskuntaa arkisella työllään. Kutsumus työhön on rikkaus, mutta se merkitsee myös psyykkistä kuormitusta pitkine, usein viikonloppuun sijoittuvine työpäivineen. Tämän lisäksi työssä kohdataan elämän suuret surut ja vaikeudet, mutta myös ilon hetket. Tähän kaikkeen tarvitaan taitoa löytää lohdutuksen sanoja ja aikaa, samalla kun työhön kuuluvat käytännöllisetkin asiat on hoidettava.

– Onneksi seurakunnissa osataan myös tukea työntekijöitä. Kirkon alat on kristillistä työtä tekevien ammattiliitto ja olemme yhdessä työnantajapuolen kanssa käynnistäneet laajan Kirkon työelämä 2020 -luvulla -ohjelman eli Kirtekon. Siinä työnantaja ja työntekijät yhdessä työelämän kehittämisen ammattilaisten kanssa ratkovat työelämän ongelmia. Tavoitteena on, että Kirteko osaltaan edistää kirkon rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Onnistumiset toimivat myös esimerkkeinä muille, joten kaikkien ei tarvitse keksiä samaa pyörää uudelleen, iloitsee Aaltonen.

 

Teksti: Maija-Liisa Saksa

www.kirkonalat.fi

Jukka Keskitalo valittiin Oulun hiippakunnan piispaksi

  • Posted on August 15, 2018 at 15:29

Jukka Keskitalo 2018_0162a

Kuvaaja: Sanna Krook

Keskiviikkona 15.8. pidetyssä Oulun hiippakunnan piispanvaalissa alustavan ääntenlaskennan jälkeen Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo sai yli puolet annetuista äänistä (alustavan tuloksen mukaan 59,4 %) ja tuli suoraan valituksi Oulun seuraavaksi piispaksi.

Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat kolmen ehdokkaan kesken seuraavasti: Jukka Keskitalo sai yhteensä 597 ääntä, Niilo Pesonen 261 ääntä ja Jukka Hautala 145 ääntä. Vaalin äänestysprosentti oli 88,7 %.

Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1133. Tulokset vahvistetaan torstaina kello 14 alkavassa tuomiokapitulin istunnossa.

Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2018. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Oulun tuomiokirkossa 11.11.2018.

Kirkkohallituksen kansliapäällikkö, TT Jukka Keskitalo on syntynyt vuonna 1962. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1988. Vuonna 1999 hän väitteli teologian tohtoriksi. Keskitalo on toiminut kirkkohallituksen kansliapäällikkönä vuodesta 2010.

Lähetys kumpuaa ilosta ja rakkaudesta – Lähetyksen kesäpäivillä siunattiin sunnuntaina yhdeksän uutta lähetystyöntekijää

  • Posted on June 17, 2018 at 20:14

lahetystyontekijoiksi_siunaaminen_kuva_mikko_saari

Lähetystyöntekijöiksi siunaaminen kuva: Mikko Saari

Yhdeksän uutta lähettiä siunattiin Lähetyksen kesäpäivillä lähetystyöntekijöiksi. Tapahtuman päättäneessä kiitosjuhlassa puhui muslimista kristityksi kääntynyt henkilö, joka työskentelee nyt Lähi-idässä.

Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg käsitteli sunnuntaiaamun raamattuluennossaan kristityn identiteettiä. Lindberg tutki aihetta Paavalin sanojen valossa: ”Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne.” Ef. 3:16

– Pysyvä titteli jokaiselle kristitylle on Jeesuksen opetuslapsi. Opetuslapseus ei ole vain tehtävä, vaan se on myös ja ennen kaikkea identiteetti, Lindberg sanoi.

– On oleellista mihin kirkossamme katsotaan kristityn identiteetin perustuvan.

– On olemassa miehiä ja naisia, eri rotuja, kieliä ja kansallisuuksia. Ihmisen arvo tai identiteetti ei perustu yhteen tai useampaan ryhmäominaisuuteen, vaan Jumalan lapseuteen, joka yhdistää yli erilaisuuden. Kristillinen ihmiskuva nousee kaikessa yhteisöllisyydessään yksilön arvosta suhteessa Jumalaan, Lindberg sanoi.

Lindberg kertoi huomanneensa suomalaisessa julkisessa keskustelussa vahvan vastakkainasettelun. Kaikessa nähdään hänen mukaansa ”valtaa ja hyväksikäyttöä ja lyödään kiilaa esimerkiksi sukupuolten välille”.

– Ihmisiä ei nähdä yksilöinä vaan heidät luokitellaan johonkin ryhmään. Heitä arvioidaan ryhmän jäsenyyden kautta ja erilaiset ryhmät laitetaan vastakkain.

– Mutta vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen erilleen ajavaa vastakkainasettelua käyttäen ei ole kristillistä, Lindberg totesi.

– Esimerkiksi naisten tasa-arvoisten oikeuksien ajamisen ei tule tapahtua asettamalla naiset ja miehet vastakkain.

– Ihmisarvomme ei perustu sukupuoleen, varallisuuteen, rotuun tai muihin vastaaviin tekijöihin. Olemme ihmisinä arvokkaita siksi, että Jumala on luonut meidät, ja Jeesus on kuollut meidän kaikkien puolesta.

Matteuksen kutsumuksen jatkajat

Aamupäivän ehtoollisjumalanpalvelus toi telttaan ja kirkkosaliin yli 700 juhlavierasta. Messun yhteydessä toimitettiin myös lähetystyöntekijäksi siunaaminen, jossa yhdeksän lähettiä varustettiin rukouksin lähetystyöhön. Pastori Mauri Tervonen vertasi lähetystyöhön lähtemistä tilanteeseen, jonka evankelista Matteus koki Jeesuksen vieraillessa tämän kodissa.

– Todennäköisesti Matteus tuon vierailun jälkeen palasi monesti Jeesuksen sanoihin: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.” Siinä Kristus tiivisti kristillisen uskomme ytimen arjen keskelle.

– Jeesus näki Matteuksen sisimpään, ja Kaikkivaltias näkee meidänkin elämämme jokaisen kohdan ikuisuuteen asti.

Jeesuksen rakkaus Matteusta kohtaan teki Matteuksesta lähetystyöntekijän.

– Te olette kuin jatkokertomus tälle Matteuksen evankeliumin tekstille, Tervonen sanoi uusille lähetystyöntekijöille

– Jeesuksen lähetyskäsky konkretisoituu tässä hetkessä. Jumala kutsuu sanomansa viejiksi meitä, armahdettuja syntisiä. Hän on kanssanne maailman loppuun asti.

Pysyvä ilo Jeesuksessa

Päätöstilaisuuden lennokkaasta ja hauskasta puheesta vastasi anonyyminä esiintynyt Lähi-Idästä saapunut kristitty, joka julistaa ilosanomaa muslimien keskuudessa. Hän kertoi menettäneensä koko perheensä kääntyessään muslimista kristityksi.

– Voimme nauttia Jumalasta enemmän yhdessä, ja siksi hän perusti kirkon. Saamme iloita Herrasta, ja siksi lähetämme lähettejä. Monilla kansoilla ei vielä ole todellista toivoa, koska he eivät tunne Jeesusta. Heillä on vain hetkellisiä iloja. Kaikki kirkon ulkopuolella rohkaisee vain itsekeskeisyyteen: ”Katsokaa minua, kuunnelkaa minua”.

Puhujan mukaan kestävä onni kiinnittyy ikuiseen elämään.

– Minun tulee vähetä, ja Jeesuksen tulee kasvaa.

– Jumalan tehtävä on avata ihmisten silmät näkemään evankeliumi, mutta meidän tulee todistaa siitä.

Hän korosti, että Jumala hallitsee kaikkia tapahtumia.

– Luuletteko, että Jumala ei näe nälänhätiä, sotia, ihmiskauppaa, vihaa, rasismia tai kristittyjen vainoja? Tähän vastaa yksi jae Raamatusta: Jeesus itki. Jeesus näkee. Jumala on kanssamme.

Lähetyksen kesäpäivät järjestettiin Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 15.–17.6.2018 Lähetysyhdistys Kylväjän ja Suomen Raamattuopiston yhteistyönä. Tapahtumaan osallistui yli 2000 ihmistä. Ensi vuonna Lähetyksen kesäpäivät järjestetään 14.–16.6.2019 Kylväjän ja Hyvinkään seurakunnan yhteistyönä.

Virkaten lämpöä Jaalan kirkkoon

  • Posted on June 15, 2018 at 17:32

Jaalan virkkuukirkko

Jaalan kirkko täyttää 140 vuotta ja sen kunniaksi jaalalaiset aikovat virkata 100 istuinalustaa puupenkeille. – Tarkoitus on lainata istuinalustat tapahtumia varten ja ne voi palauttaa taas seuraavaa käyttöä varten, kertoo Jaalan kappalainen Minna Tanska.

Pappi idean äitinä

Ajatus istuinalustoista tuli Jaalan kappalaiselta Minna Tanskalta: – Mielestäni kirkon penkit ovat kovia ja talvella kylmiäkin. Itse virkatuista istuinalustoista tulee lämmin kädenojennus vierailijoille, kertoo Jaalan lähetyssihteeri Susanna Roitto

Idea jalostui Jaalan kirkonkylän kinkereillä Irmeli Salosen kodissa. – Jaalan lähetyspiirissä on käynyt vähänlaisesti väkeä ja mietin sille vaihtoehtoja. Minnan ehdotettua istuinalustojen virkkausta innostuin heti, kertoo Susanna Roitto. – Sipun Leena oli lahjoittanut Irmelille muutaman kauniin alustan ja oli itse paikalla. Niinpä taitaja ja tekijät olivat samassa tilassa ja idea alkoi elää, kertaa Roitto. – Olin juuri hakenut peräkärryllisen matonkuteita, joten materiaalitkin olivat valmiina, kertoo seurakunnan puuhanainen Irmeli Salonen.

Virkkuukirkossa saa tehdä käsitöitä

– Lähetyksen vastuuryhmän kokouksessa esittelimme idean muille ja ajatus sai kannatusta. Minna-pappi tuli ehdottaneeksi Virkkuukirkon järjestämistä. Luontevaksi paikaksi tuli juhannuksen jälkeinen sunnuntai, joka on muuten hyvin hiljainen pyhä. Vähän käsityön ja jumalanpalveluksen yhdistäminen mietityttää, mutta papin siunaus rohkaisi meitä, kertoo Irmeli Salonen.

– Kerrankin on siis lupa tehdä käsitöitä kirkossa! Joidenkin on helpompi keskittyä kuuntelemiseen, kun samalla on käsillä jotain tekemistä. Mukaan voi ottaa oman käsityön tai kirkon takaosasta virkkuukoukun ja kuteita, kertoo Susanna Roitto – Emme me lankoja tai kuteita halua siunata vaan ne kädet ja ihmiset, jotka silmukoiden ja virkkausten kautta tekevät hyvää lähimmilleen. Lähetystyössä villasukkien siunaus on moninkertainen, kun ensin tekijä tulee siunatuksi työllään, ostaja saa lämpimät jalat tai lahjoittaa ne eteenpäin. Ja vielä tuotto menee siunaukseksi lähetyskentälle, iloitsee Roitto.

Kesäkahvilasta lähtölaukaus

Jaalan perinteinen lähetyskahvila Jaalan kirkossa toimii virkkausprojektin päämajana kesän ajan. Sieltä löytyy valmista kudetta, leikattavia kuteita, virkkuukoukkuja, ohjeita ja malleja. – Jokainen saa osallistua kykyjensä ja voimiensa mukaan. Joku voi hakea materiaalit ja ohjeet ja tehdä työtä kotona, toinen virkata kesäkahvilassa kerroksen tai pari tai vaikka koko päivän. Jollekin taas pelkkä kuteiden leikkaaminen kahtia voi riittää, sitäkin on mukavampi tehdä parityönä niin että toinen avaa paksua kudetta ja toinen leikkaa, Irmeli Salonen vinkkaa. – Ohjeetkin ovat summittaiset, jokainen kun tekee työtä käsialansa mukaan.

 
Jaalan kirkon 140 v. juhla 2.12. klo 10
– tavoitteena 100 kpl virkattuja istuinalustoja

Virkkukirkko su 24.6. klo 10 Jaalan kirkossa
– oman käsityön saa ottaa mukaan, tarvikkeita myös kirkon takaosassa
– kirkkokahvilla virkkuuprojektin esittelyä

Lähetyksen kesäkahvila
– ti ja to klo 10-15 Jaalan kirkon seurakuntasalissa